KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Näin ökyrikkaille lapioitiin lisää rahaa veropolitiikalla

Kuva: Eeva Suorlahti

Vuonna 1993 toteutettu pääomaverouudistus toi satumaiset rikkaudet kaikkein suurituloisimpien suomalaisten ulottuville ja tuloerot kasvoivat jyrkästi. Nyt superrikkaiden jackpot täydennetään poistamalla varallisuusvero. Tuloerotutkijoiden mukaan siitä seuraa varmasti vain se, että tulo- ja varallisuuserot kasvavat entisestään.

KAI HIRVASNORO
20.2.2011 11.59

Hyvinvointivaltion tuhoajat 5

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 11.2.2005

Tuloerot kääntyivät Suomessa selvään kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Asiasta ei oltu kovinkaan huolestuneita, koska tuloeroja tarkastellaan perinteisesti tulonsaajakymmenyksittäin ja erot olivat kasvusta huolimatta kansainvälisesti maltilliset.

Perinteinen tarkastelukulma jätti kuitenkin pimentoon sen, mitä todella tapahtui. Esko Ahon porvarihallituksen pääomaverouudistus loi superrikkaille tilaisuuden valtaviin rikkauksiin ja yhteiskunnan huippukerroksen irtiottoon. Vuosina 1990 – 2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukesi vuonna 2005 julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman, tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosentilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vertailun vuoksi: Pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samassa 12 vuoden jaksossa 1 prosentilla.

Professori Matti Tuomalan, erikoistutkija Marja Riihelän ja erikoistutkija Risto Sullströmin tutkimus Kuponginleikkaajien paluu – Ylimmät tulot ja niiden verotus ilmestyi vuonna 2005 Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehdessä.

Tutkimus kertoo suomalaisen yhteiskunnan perusteellisesta muutoksesta kymmenen vuoden aikana. Verouudistus alkoi vaikuttaa täydellä voimallaan vuonna 1996, jolloin rikkaimpien tulot kääntyivät jyrkkään kasvuun. Rikkain prosentti ansaitsi vuonna 1990 kaikista käytettävissä olevista tuloista 3 prosenttia, mutta vuonna 2002 jo 5,5 prosenttia.

Kun erikseen tarkastellaan vielä ylintä promillea, sitä joukkoa, johon kuuluvat Aatos Erkko ja Björn Wahlroos, niin kehitys oli sitäkin huikeampaa. Tämä 5 000 hyperrikkaan joukko sai vuonna 1990 kaikista tuloista 0,5 prosenttia, mutta huippuvuonna 2000 peräti 2,3 prosenttia.

Verojen välttäminen
helpointa Suomessa

Se, että kysymys on anteliaasta pääomaverotuksesta eikä henkilökohtaisista tiedoista ja taidoista selviää taulukoista, joissa on kuvattu eri tulonsaajaryhmien bruttotulojen koostumus eri vuosina. Vuonna 1990 ylimmän prosentin tuloista 60 prosenttia oli palkkaa ja 14 prosenttia pääomatuloja. Vuonna 2002 palkkatulojen osuus oli pudonnut 40 prosenttiin ja pääomatulojen osuus noussut 52 prosenttiin. Korkeammin verotettujen yrittäjätulojen osuus on kutistunut lähes olemattomiin.

Eri Pohjoismaissa toteutetuista pääomaverouudistuksista Suomeen luotiin malli, jossa veroilta välttyminen on kaikkein helpointa, Matti Tuomala sanoi keskiviikkona.

– Tästä on annettu sellainen kuva, että Tanskaa lukuunottamatta muut Pohjoismaat omaksuivat saman järjestelmän. Kaukaa katsottuna näin on, mutta tarkempia yksityiskohtia katsomalla Norjan ja Ruotsin järjestelmissä on melkoisia eroja. Uppsalan yliopiston ekonomistit vertailivat eri Pohjoismaiden järjestelmiä. Keskeinen sanoma on se, että Suomen järjestelmä on hyvin linjakas, mutta siinä on kaikkein suurimmat mahdollisuudet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Tavallaan siis suurimmat mahdollisuudet verojen välttämiseen, Tuomala huomautti.

Rikkailla on
jo tasavero

Tutkimuksen kuvioista selviää myös se, että suurituloisimpien verotus keveni muita enemmän 1990-luvulla eikä verotus enää heidän kohdallaan kiristy tulojen noustessa. Ylimmän tulokymmenyksen keskimääräinen veroaste on 35 prosentin pinnassa olivat tulot sitten 60 000 euroa tai 120 000 euroa vuodessa. Vuonna 1994 ylimmistä tuloista maksettiin veroa vielä yli 40 prosenttia. Tasavero on siis suurituloisimmille jo toteutettu.

Kun tuloerot 1990-luvulla alkoivat kasvaa, selittäjien armeija totesi, että kyse on ohimenevästä ilmiöstä, joka on sillä erää liki luonnonlaki. Kun ilmiö kuitenkin jatkuu edelleen, tuloerojen kasvua on seurannut hiljaisuus. Vuoden 2003 ennakkotiedot viittaavat siihen, että tuloerojen kasvu jatkuu edelleen.

Professori Matti Tuomalan ryhmä alkoi selvittää, mikä rooli politiikalla eli verojärjestelmällä on ollut tässä kehityksessä. Ylimmän kerroksen irtioton suuruus yllätti heidätkin.

Tulonjakotilastoja edeltäneet kotitaloustiedustelut ulottuvat vuoteen 1966 asti. Silloin SDP:n puheenjohtajan Rafael Paasion vasemmistoenemmistöinen hallitus toteutti politiikkaa, jonka seurauksena ylimmät tulo-osuudet laskivat selvästi kymmenen vuoden ajan ja tuloerot tasoittuivat. Sen jälkeen ylimpien tulojen suhde pysyi lähes ennallaan kunnes alkoi vuoden 1993 jälkeen kasvaa rajusti. Toisen demarijohtajan Paavo Lipposen hallitukset eivät asetelmaa luoneet, mutta eivät myöskään siihen puuttuneet.

– Verojärjestelmän progressiivisuus oli pitkään tärkein este sille, etteivät rikkaat päässeet rikastumaan. Nyt koko verojärjestelmän progressiivisuus on vuodesta 1993 lähtien vähentynyt. Tämä on mahdollistanut huipputulojen syntymisen koskien erityisesti pääomatuloja, Matti Tuomala sanoi.

Sulivatko investoinnit
jättiosinkoihin?

Suomessa erikoinen piirre on juuri se, että ansiotulojen kasvu ei selitä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huippujohtajat, viihdetähdet ja urheilijat rikastuivat, koska palkat nousivat niin voimakkaasti. Suomessa rikkaat rikastuivat, koska pystyivät muuttamaan tulojaan matalammin verotetuiksi pääomatuloiksi ja koska saajalleen verottomia osinkoja alettiin vuodesta 1995 maksaa avokätisesti. Kymmenessä vuodessa osingonmaksu lähes kymmenkertaistui.

Kehityksen kääntöpuoli on se, että yritysten investoinnit ovat laman jälkeen laahanneet alamaissa. Matti Tuomalan mukaan verojärjestelmä saattaa selittää myös tätä.

– Suomessa olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä selvityksiä siitä, miten verojärjestelmä vaikuttaa investointeihin. Varsinkin noin hurja osinkojen kasvu pistää ihmettelemään, miksi investoinnit laahaavat. Kävikö sittenkin niin, että kun vuoden 1993 verouudistusta markkinoitiin sillä, että Suomi tehdään houkuttelevaksi investointikohteeksi, niin kävikin päinvastoin? Investoinnit katosivat jonnekin muualle, Matti Tuomala pohti.

Tutkijaryhmä toteaa, ettei verouudistuksen aiheuttama tuloerojen kasvu ole herättänyt minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua.

– Lieneekö tämä kehitys ja sen taustalla oleva mekanismi jäänyt vastuussa olleilta poliitikoiltamme ja keskeisiltä virkamiehiltä huomaamatta? Ainakaan viime vuosien keskustelu pääomatulojen verotuksesta ei muuta todista, he kirjoittavat.

Ryhmän mukaan entinen pääministeri Kalevi Sorsa kantoi huolta tuloerojen kasvusta kirjassaan Ihmisiä ja ilmiöitä.

– Sorsan jälkeen pääministeriksi tulleita ei moinen huoli ole painanut. Nykyisen hallituksen viimeisin anti tuloerokeskusteluun oli varallisuusverosta luopuminen. Siinä toteutui varakkaiden asiaa pontevasti monet vuodet ajaneen verojuristi Edward Anderssonin toive.

– Varallisuusveron poistoa selitettiin mm. investointien kannustamisella. Mitään näyttöä tälle ei ole olemassa. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu on ainoa varma seikka, mikä tästä seuraa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Nuorisotyöttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

Minja Koskela on huolissaan rasismin normalisoitumisestta suomalaisessa politiikassa.

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

Veronika Honkasalo.

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

Uusimmat

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Nuorisotyöttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

Minja Koskela on huolissaan rasismin normalisoitumisestta suomalaisessa politiikassa.

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

Veronika Honkasalo.

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
02

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille

 
05

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: ”Maaseutu, syrjäseutu ja hyvänlaatuinen junttius ovat minulle tärkeitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025

Kuusi vuotta riittää – Minna Minkkinen vetäytyy puoluejohdosta

27.08.2025

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

27.08.2025

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

27.08.2025

Orpon hallitus lahjoo rikkaita ystäviään: ”Häikäilemätöntä ja häpeällistä”

26.08.2025

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

26.08.2025

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

26.08.2025

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

26.08.2025

Israel ulkoisti Gazan ruoka-avun – surmatut avunhakijat vievät huomiota laajemmalta tuholta

26.08.2025

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: Lääkäri Lahdesta

25.08.2025

Oppositiojohtajat lyttäävät ministeri Essayahin väitteet: ”Vain ja ainoastaan Kremlin lankoihin kompuroimista”

25.08.2025

Jo 27 000 lasta köyhyysrajan alla – Lisää tulossa

25.08.2025

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

25.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään