Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho vastustaa niin sanottua käännytyslakia.
Yrttiaho jätti eriävän mielipiteen tänään perjantaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon käännytyslain voimassaolon jatkosta yhdessä Fatim Diarran (vihr.) ja Elisa Gebhardin (sd.) kanssa.
Käännytyslaki mahdollistaa turvapaikanhaun estämisen ja turvapaikanhakijoiden käännyttämisen rajalla ilman hakemuksen tutkimista tai valitusoikeutta.
– Kuinka monta kertaa poikkeuslakia aiotaan jatkaa ja missä vaiheessa äärimmäinen poikkeus onkin uusi normaali?
Yrttiahon kanta ei ole muuttunut vuoden takaisesta, jolloin käännytyslakia käsiteltiin ensimmäisen kerran eduskunnassa. Laki tuli voimaan viime kesänä kiireellisenä äänin 167–31. Yrttiaho painottaa perjantaina toimittamassaan tiedotteessa sitä, että ihmisoikeudet ovat erottamaton ja kiinteä osa Suomen perusoikeusjärjestelmää, eikä poikkeuslailla voida poiketa niistä.
– Käännytyslaki on räikeässä ristiriidassa niin perustuslain, ihmisoikeussopimusten kuin EU-oikeuden kanssa, eikä sitä olisi koskaan pitänyt voida poikkeuslakina hyväksyä. Täysin samasta syystä lain voimassaolon jatkokaan ei ole hyväksyttävä, Yrttiaho sanoo.
Myös Vihreiden Diarra arvioi, että käännytyslakiesitys on yhä perusoikeuksien vastainen.
– Vahva oikeusvaltio, joka kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia ja joka on sitoutunut kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään on myös itsessään turvallisuuskysymys. Siksi muuttuneessa turvallisuustilanteessakaan emme saa myydä ihmisoikeuksia halvalla”, Diarra sanoo.
Jopa suurempia ongelmia
Vasemmistoliitto on vahvasti käännytyslain jatkamista vastaan. Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela sanoi muun muassa maaliskuun lopulla KU:lle , että käännytyslain voimassaoloa ei tulisi jatkaa.
– Lain ongelmat ovat jopa entistä suuremmat nyt, kun hallituksen tulisi perustella alkuperäisen lain lisäksi välttämättömyys sen jatkolle itärajan tämänhetkisessä tilanteessa ja vielä edellistä kertaa pidemmäksi ajaksi, Koskela arvioi tuolloin.
”Kohtalokas irtiotto”
Yrttiaho pitää perustuslakivaliokunnan viimevuotista lausuntoa kohtalokkaana irtiottona vakiintuneesta perustuslain tulkintalinjasta ja tukeutumisesta asiantuntijoihin.
– Perustuslakivaliokunnan harjoittama lakien ennakkovalvonta on oikeusvaltion keskeinen suojamekanismi. Viime vuonna valiokunta hyväksyi lain, jota sen kuuleman asiantuntijapalautteen perusteella ei olisi pitänyt voida hyväksyä, hän sanoo.
– Nyt valiokunnan enemmistö nojaa noihin valiokunnan omiin viimevuotisiin tulkintoihin, joita pidän kestämättöminä ja vaarallisina. Tämä ei ole kunniaksi valiokunnalle eikä oikeusvaltiolle.
Nyt esitetyllä muutoksella käännytyslakiin ei tehtäisi sisällöllisiä muutoksia, ja ainoa muutos olisi alun perin vuodeksi säädetyn lain voimassaolon jatko puolellatoista vuodella. Lain hyväksyminen edellyttää valiokunnan mukaan perustuslain säätämisjärjestystä ja kiireellisenä kansanedustajien viiden kuudesosan enemmistöä.
– Paitsi että käännytyslaki on kokonaisuudessaan perustuslain vastainen, ei hallitus ole onnistunut perustelemaan sen jatkamista vielä viimevuotistakin pidempään. Perustuslain mukaan poikkeuslailla tehtävien perustuslakipoikkeusten on oltava rajattuja, siis myös ajallisesti välttämättömään rajattuja, Yrttiaho muistuttaa ja kysyy:
– Kuinka monta kertaa poikkeuslakia aiotaan jatkaa ja missä vaiheessa äärimmäinen poikkeus onkin uusi normaali?
Ohuesti perusteltua
Yrttiaho arvioi, että turvapaikanhakua koskevien oikeuksien estäminen käännytyslailla on vain osa kokonaisuutta. Hän huomauttaa, että jo rajan nykyinen täyssulku rajalain nojalla loukkaa myös yksityis- ja perhe-elämän suojaa niiden osalta, joiden on vaikkapa perheen tapaamisen ja toimeentulon, kuten esimerkiksi eläkkeiden nostamisen, vuoksi välttämätöntä voida ylittää raja.
Suomen kansalaisten perustuslaillinen oikeus lähteä ja palata maahan ei myöskään toteudu.
– Ne edelleen varsin ohuesti perustellut välineellistetyn maahantulon uhkat, joita hallitus ratkoo ihmisoikeuksia ja perustuslakia rikkomalla, voidaan kestävästi ratkaista vain rajayhteistyötä parantamalla, Yrttiaho sanoo.
Hän toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä useita asian kannalta merkityksellisiä valituksia, joihin annettaneen ratkaisu jo kuluvan vuoden aikana.
lehti 