Vasemmistoliiton vaalvalvojaisissa ei pitäisi julkaista ollenkaan ennakkoäänestystulosta, vaan odotetaan vasta lopullinen tulos, vitsailee Helsingin apulaispormestari ja vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki KU:n Kaikki Uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa.
– Esimerkiksi nyt vaalivalvojaisissa kävin heti lavalla sanomassa, että miten tässä todennäköisesti tulee käymään esimerkiksi Helsingin osalta, Arhinmäki kertoo.
Ennakkoäänten perusteella näytti siltä, että vasemmistoliitto olisi tekemässä parhaan tuloksensa koskaan ja saamassa 16 valtuutettua Helsingin kaupunginvaltuustoon. Varsinaisen vaalipäivän ääniä laskettaessa vihreät kuitenkin menivät vasemmistoliiton ohi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
– Kävikin niin, että saadaan neljä lisäpaikkaa, joka on enemmän nousua yhdellä kertaa kuin koskaan. Saadaan vuoden 1976 jälkeen jaettu historiallisen paras tulos, 15 valtuutettua Helsinkiin. Sitten se ei tunnukaan enää niin voitolta loppuillasta siinä vaiheessa, kun Mustassa Härässä aletaan karaokelaitteita virittelemään, Paavo Arhinmäki sanoo.
Kampanjabudjetteihin katto?
Hän vakavoituu myös pohtimaan syitä sille, miksi vasemmistoliitto menestyy vaalista toiseen ennakkoäänissä paremmin kuin varsinaisen vaalipäivän äänissä.
– Tässähän on kysymys nähdäkseni siitä, että kaikesta huolimatta että meidän pitää pystyä paremmin tavoittamaan liikkuvia äänestäjiä. Meidän meidän pitää pystyä tekemään parempaa kampanjaa viimeisen puolentoista viikon aikana.
Kampanjoissa näkyy Arhinmäen mukaan kampanjoissa näkyy selkeästi myös kokoero.
– Vaikka meillä vasemmistoliitolla ja vihreillä oli puolueina samankokoiset kampanjat, niin jos ajatellaan vaikkapa Helsinkiä, niin väitän, että sitten kun nähdään vaalirahailmoitukset ja lasketaan ne yhteen, niin vihreillä budjetti on ollut aivan moninkertainen.
Paavo Arhinmäellä oli vasemmistoliiton suurin ja kallein kampanja, 15 000 euroa.
– Katsoin ennakkoilmoituksista, miten Atte Harjanteella (vihr) oli muistaakseni 37 000, Anni Sinnemäellä (vihr) 38 000 ja niin edelleen.
Toisin sanoen: vaikka vasemmistoliitolla ja vihreillä on puolueina suurin piirtein saman kokoiset kampanjat, on vihreiden ehdokkailla merkittävästi isommat kampanjabudjetit.
– Sitten ihan omassa kategoriassaan ovat tietysti sosiaalidemokraatit ja kokoomus, joka tekee sitten ihan tajuttoman kokoisia kampanjoita, Arhinmäki muistuttaa.
Suuret kampanjabudjetit ovat hänen mielestään aidosti haaste demokratialle. Kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonov ei ole tehnyt kampanjarahoituksensa ennakkoilmoitusta, mutta Arhinmäki arvioi hänen kampanjansa hinnaksi noin 80 000 euroa.
– Tosiasiassa se on varmaan ollut vielä paljon paljon isompi. Eihän tässä ole mitään järkeä kuntavaalitasolla. Meidän pitäisi saada se lainsäädäntö kampanjakatoista, jota vasemmistoliitto on moneen kertaan esittänyt. Se tasoittaisi lähtökohtaisia mahdollisuuksia, Arhinmäki toteaa.
Liikkuvissa äänissä haastetta
Viimeinen huomio liittyy siihen, että Paavo Arhinmäen arvion mukaan liikkuvan äänestäjän on helpompi äänestää vihreitä tai sosiaalidemokraatteja kuin vasemmistoliittoa.
– Siinä ei tarvitse tehdä niin vahvaa poliittista statementtiä kuin äänestessä vasemmistoliittoa, joka on selkeästi ideologinen ja aatteellinen puolue – ja pitääkin olla.
Onko vastaus sitten se, että vasemmistoliiton pitäisi olla vähemmän ideologinen tai aatteellinen? Arhinmäen mielestä ei.
– Kun katsoo tutkittua tietoa siitä, minkä tyyppisiä meitä äänestävät ovat, niin selkeästi enemmän politiikkaa seuraavat ihmiset äänestävät meitä. Ja halutaan vasemmistolaista politiikkaa.
Arhinmäen mielestä vasemmistoliitolla on potentiaalia kasvaa vielä isommaksi, mutta samaan aikaan puolueen pidä lähteä siihen, että yritetään jotenkin kosiskella äänestäjiä.
– Siinä tulee naru vetävän käteen aika nopeasti.
uutiskirje 
