Paikalliset yhteisöt Papuan-Uuden-Guinean Bougainvillessa ovat saamassa oikeutta kolmekymmentäkuusi vuotta sen jälkeen, kun maanomistajat ensimmäisen kerran valittivat Pangunan kuparikaivoksen ympäristölle aiheuttamista vahingoista.
Aikoinaan maailman suurimmasta kaivoksesta on viimein julkistettu ensimmäinen riippumaton ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Se on herättänyt toivon, että entinen pääomistaja Rio Tinto kustantaa alueen kunnostustyöt.
Kaivoksen alasajo jäi tekemättä
Puolivälissä 1900-lukua Bougainvillen saaria ja itäistä Uutta Guineaa hallinnoi YK:n mandaatilla Australia. Pangunan kaivos perustettiin tulonlähteeksi vuonna 1975 perustetulle Papua-Uudelle-Guinealle (PNG). Moni alueen maanomistaja vastusti kaivoksen perustamista, mutta tuloksetta.
Kaivosta operoi vuodesta 1972 Rio Tinton tytäryhtiö Bougainville Copper Ltd (BCL) kunnes se oli sisällissodan vuoksi pakko sulkea 1989. Kaivoksen toiminta lopetettiin ilman asianmukaista alasajoa.
Laki ei tuolloin vielä vaatinut kaivosyhtiöiltä ympäristövaikutusten selvittämistä. Rio Tinto kuitenkin allekirjoitti kaksi rikastusjätteen loppusijoitussopimusta vuosina 1971 ja 1987. Niissä yhtiö suostui toimiin, joiden tarkoitus oli suojella ja kunnostaa maata, johon kaivosjätteellä oli vaikutuksia. Tehokkaisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytty.
Rio Tinto myi hylätyn kaivoksen 2016 ja samalla kiisti vastuunsa ympäristöstä. Asukkaat eivät hyväksyneet asiaa ja vuonna 2020 heistä 156 valitti melbournelaisen ihmisoikeuslakikeskuksen avustamana ihmisoikeusloukkauksista Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen -järjestölle OECD:lle.
Nykyään kaivoksen läheisyydessä asuu yli 25 000 ihmistä. Ihmisoikeuslakikeskuksen alustava raportti kuvaa saastuneita vesilähteitä ja ravintokasveja, huonoja asumisvaihtoehtoja sekä ongelmia terveydessä.
Varovaista myönteisyyttä, suurta toiveikkuutta
Kantelijoiden, PNG:n ja Bougainvillean hallituksen kanssa käytyjen keskustelujen tiimoilta monikansallinen Rio Tinto suostui riippumattoman tutkimuksen tekemiseen. Tutkimus käynnistyi vuonna 2022.
Australialaisen Tetra Tech Coffey konsulttiyrityksen tekemä ensimmäinen raportti julkaistiin joulukuussa 2024. Sen mukaan kaivoksen romahtaminen ja infrastruktuurin hajoaminen tuottaa lähistön ihmisille ongelmia. Kaivosjäte on saastuttanut maaperää, viljelyaloja ja vesilähteitä Jaba-Kawerong -joki mukaan lukien. Maa on paikoin myrkyllisten kemikaalien saastuttamaa ja myrkkyjätteiden vanhenevat varastot ovat entistä epävakaampia.
– Me emme valinneet kaivosta, mutta elämme joka päivä sen seurausten kanssa, yrittäen löytää selviytymiskeinoja jäljelle jääneellä joutomaalla. Sen [kaivoksen] perinnön vaikutusarviointi on ensimmäistä kertaa tarjonnut meille tietoa ja pohjaa ratkaisuille, valituksen ensimmäinen allekirjoittaja Theonila Roka Matbob totesi joulukuussa 2024.
Raportin yhteenvedossa todetaan, että kaivoksen jättämä perintö on heikentänyt Bougainvillen saarelaisten ihmisoikeuksia elämään, terveyteen, veteen, ruokaan, asuntoon ja puhtaaseen ympäristöön.
Vastauksena raporttiin Rio Tinton Australian toimitusjohtaja Kellie Parker on luvannut, että yhtiö sitoutuu mielekkäisiin ja pitkäkestoisiin ratkaisuihin. Se käy keskusteluja Bougainvillen hallituksen ja BCL:n kanssa ja aikoo konsultoida paikallisyhteisöjä. Parkerin mukaan monikansallinen yhtiö on sitoutunut työhön Bougainvillessa.
Ihmisoikeuslakikeskuksen lainopillisen johtajan Keren Adamsin mukaan Rio Tinton on tartuttava toimeen välittömästi pahimpien riskien minimoimiseksi. Adams luettelee turvalliset vesitoimitukset, sillat Kawerong-joen yli ja romahtavien paalujen ja muun infrastruktuurin korjaamisen. Elokuussa 2024 Rio Tinto ilmoitti aloittavansa korjaukset kriittisesti epävakailla kaivosalueilla.
Toiveissa uusi kaivos ja itsenäistyminen
Korjausaikataulu ja kustannukset ovat edelleen selvittämättä. Adamsin mukaan raportissa on tunnistettu korjaamistarpeet, mutta ennen kuin työhön voidaan ryhtyä, täytyy tutkia vaihtoehtoja. BCL on arvioinut kunnostustöiden hinnaksi viisi miljardia. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin kaivos toimintansa aikana tuotti.
Alueen puhdistaminen on tärkeää, sillä Bougainvillen hallitus suunnittelee kaivoksen avaamista uudelleen. Pitkään itsehallintoa havitellut syrjäinen Bougainville on Papua-Uuden-Guinean itäisin alue. Vuonna 2019 järjestetyssä kansanäänestyksessä 97,9 prosenttia bougainvillelaisista äänesti itsenäistymisen puolesta. Ilman Pangunan kaivostoimintaa se ei kuitenkaan toistaiseksi ole taloudellisesti mahdollista.
BCL, jonka nyt omistavat paikalliset sidosryhmät, on saanut uusittua Pangunan malminetsintäluvan. Marraskuussa maanomistajat allekirjoittivat maankäyttösopimuksen yhtiön kanssa. BCL:n toimitusjohtaja Mel Togolo uskoo, että kaivos tuottaa 36 miljardia dollaria suunnitteilla olevan uuden käyttöönoton aikana ja luottaa, että uusiutuvan energian tarvitseman kuparin kysyntä maailmalla kasvaa.
– Rio Tinto ei toistaiseksi ole sitoutunut rahoittamaan puhdistustoimia, joita yhteisö vaatii. Ihmisoikeuslakikeskus jatkaa työtään yhteisöjen kanssa varmistaakseen, että yhtiö kantaa vastuun perinnöstään, Adams vakuuttaa.
uutiskirje 
