Mikä politiikan asia on viikon tärkein ja miksi, vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho?
– Eduskunta päätti julkisen talouden suunnitelmasta eli talouspolitiikan päälinjoista vuosille 2026-29. Suunnitelma sisältää paitsi veronalennuksia ja leikkauksia, myös rajut sotilasmenojen nostot, jopa 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa yli 10 miljardia vuosittain aseisiin.
– Mutta tämä on vasta alkua, sillä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kävi viime viikolla ilmoittamassa Natossa, että Suomen eduskunta olisi kuitannut sotilasliiton uudet 5 prosentin bkt-tavoitteen jäsenmaiden sotilasmenoihin. Tämä herätti eduskunnassa runsaasti keskustelua ja kysymyksiä ministerin toiminnasta ja vastuusta. Noin vain ministeri siis kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun, vaikkemme ole asiaa eduskunnassa edes käsitelleet, saati siitä päättäneet. Jos avoimesti käsittelisimme, ei hyväksyntää tulisi, sillä niin suuren vahingon se maallemme ja kansalaisille aiheuttaisi.
”Sotilasmenot eivät tuota, ne tehdään velaksi.”
– Tälle vuodelle aseisiin budjetoitiin Suomessa 6,5 miljardia. Se on kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaiseen ja seurausta Nato-jäsenyydestä. Nykytaso on jo tarkoittanut leikkauksia hyvinvointiin.
– Opetukseen ja kulttuuriin valtio antaa vuosittain 8,5 miljardia. Päiväkodit, koulut, yliopistot, nuorisotyö, kirjastot ja taide tässä maassa saavat sen. Jatkossa armeija saisi siis kaksi kertaa enemmän, 16 miljardia. Se on lähes viidenneksen valtion budjetista. Pienen kansan voima voi olla vain sivistyksessä, mutta hallitus näyttää uskovan aseisiin.
Miten vasemmistoliitto on toiminut sen suhteen?
– Vasemmistoliitto äänesti julkisen talouden suunnitelman linjauksia vastaan. Jätin julkisen talouden suunnitelmaan eriävän mielipiteen myös talousvaliokunnassa. Vastustamme Orpon hallituksen suunnitelmia, jotka tarkoittavat veronalennuksia suurituloisille ja suuryhtiöille, mutta leikkauksia pieni- ja keskituloisten toimeentuloon ja palveluihin, kun samalla jätetään piikki auki kenraalien asehaaveiden toteuttamiselle.
– Velka kasvaa ennätysmäisellä vauhdilla. Velkaantumisen taittaminen edellyttäisi sopeutusten sijasta tarkkaan kohdennettuja ja oikein ajoitettuja elvytystoimia. Valitettavasti hallituksen niin kutsutut kasvutoimet eivät ole kumpaakaan näistä. Orpon hallituksen talouspolitiikka on ollut kiristävää ja kasvua kuihduttavaa.
– Useat hallituksen niin kutsutuista kasvutoimista kohdentuvat suurituloisiin, joilla on alhaisempi rajakulutusalttius kuin pieni- tai keskituloisilla. Suurille yhtiöille ja suurituloisille kohdennetut veronalennukset eivät mene investointeihin tai kulutukseen eivätkä elvytä Suomen taloutta. Ne vähentävät valtion tuloja ja myös lisäävät eriarvoisuutta, joka on jo kasvanut merkittävästi hallituksen mittavien sosiaaliturvaleikkausten seurauksena.
– Kokonaiskysynnän hiipuessa työttömyys pahenee entisestään. Työttömyys on noussut yli yhdeksään prosenttiin, ja pitkäaikaistyöttömyyden taso lähestyy 90-luvun laman jälkeistä huippua.
Miten se on näkynyt omassa työssäsi?
– Nato-jäsenyydestä päätettäessä keväällä 2022 ja jo ennen sitä F35-hävittäjähankinnasta keskusteltaessa varoitin eduskuntaa tästä militarismista ja massiivisesta sotilasmenojen kasvusta sekä niiden aiheuttamista valtavista leikkauksista ja hyvinvoinnin tason laskusta. Aika harva silloin kuunteli. Nyt koko Euroopassa on tapahtunut militaristinen käänne. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut, että jäsenmaiden sotilasmenot jätetään EU:n velkasääntöjen ulkopuolelle. Komissio on avannut oven EU:n yhteisvelan käyttämisen asevarusteluihin. SAFE-velkavälineen myötä tavoite on käyttää jopa 800 miljardin sotilasmenoihin. Kaikki tämä tehtäisiin velaksi ja velkasääntöjä keventämällä.
– Taustalla ovat Yhdysvaltain vaatimukset sotilasmenojen kasvattamisesta Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa. Tavoite on, että eurooppalaiset valtiot maksavat jatkossa amerikkalaisia aseita ostamalla sen, minkä ennen Yhdysvallat itse maksoi. Tavoite ei ole uusi, tai Trumpin keksintöä, vaan jo pitkään eri presidenttien ajama muutos, joka liittyy Yhdysvaltain painopisteen siirtymiseen Euroopasta Kinaa vastaan Indopasifiselle alueelle Tyynellemerelle.
– Sotilasmenojen kasvattaminen lisää Euroopan ja Suomen talouden ongelmia. Euroopan ja Suomen taloudet kaipaisivat erityisesti tuottavia investointeja ja panostuksia koulutukseen, hyvinvointiin ja vihreään siirtymään. Toisin kuin Suomessa annetaan ymmärtää, sotavarustelu ei merkittävästi tue kotimaista tuotantoa tai Suomen taloutta, sillä sotateolliset tuotteet hankitaan lähes yksinomaan ulkomailta. Vaarana on, että kasvavat sotilasmenot syrjäyttävät tarpeellisia investointeja ja aiheuttavat Suomen talouteen huomattavan leikkauspaineen myöhemmin, kun komissio alkaa soveltamaan velkasääntöjä jälleen täysimääräisesti.
– On selvää, että julkisilla investoinneilla ja panostuksilla koulutukseen ja tutkimukseen sekä toisaalta sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin olisi tosiasiallinen kokonaiskysyntää ja talouskasvua elvyttävä ja velkasuhdetta parantava vaikutus. Toisin on sotilasmenojen kohdalla. Ne eivät tuota, ne tehdään velaksi, ja ne vain syventävät Suomen velkasuota, koska tuottavuus ei niillä kasva.
Mikä asia on jäänyt tiedotusvälineiltä huomaamatta?
– Militarismin ja asevarustelun toinen puoli on autoritaaristen piirteiden voimistuminen eurooppalaisissa ja läntisissä yhteiskunnassa. Sitä tapahtuu myös Suomessa eikä kyse ole siis vain Trumpin Yhdysvalloista. Se heijastuu paitsi lainsäädäntöön ja hallintoon myös kansalasiyhteiskuntaan.
– Yksi esimerkki on eduskunnan tällä viikolla läpäissyt kansanvaltaa heikentänyt vaalilain muutos. Vaalilaista päätettiin poistaa eduskuntavaalien ehdokasasettelussa nykyisin pakollinen puolueiden jäsenäänestys. Jätin vastalauseen perustuslakivaliokunnassa ja Vasemmistoliitto vastusti muutosta eduskunnan äänestyksessä, mutta muut puolueet veivät sen läpi 186-10, 3 poissa.
– Sääntely on ollut voimassa 50 vuotta. Pakollinen jäsenäänestys säädettiin aikanaan, jotta puoluetoiminnan aivan keskeisen tarkoituksen eli eduskuntavaalien ehdokasasettelun kansavaltainen toteutuminen turvattaisiin. Säännös onkin tehokkaasti varmistanut päätösvallan hajautuksen puolueiden jäsenille. Kun tämä pakollisuus nyt poistetaan, on todennäköistä, että valta eduskuntavaalien ehdokasasettelussa keskittyy huomattavasti nykyistä voimakkaammin puolueiden piiri- ja keskusjohdolle. Jatkossa jäsenten suora vaikutusmahdollisuus voitaisiin sivuuttaa. Vaalilain tarkoituksena ei ole ollut antaa määräysvaltaa eri vaalipiirien ehdokkaista puolueen piirijohdolle, saati keskusorganisaatiolle.
– Esitys oli heikosti perusteltu eikä perustuslakivaliokunnan saama lausuntopalautekaan tuonut valoa ongelmiin. Esityksen perustelut eivät selvästikään pohjanneet kansanvaltaisuusperiaatteen toteuttamiseen vaan muihin seikkoihin puolueiden päätöksenteon nopeuttamisessa ja tehostamisessa. Tällaiset perustelut eivät kansanvallan kannalta ole hyväksyttäviä.
– Vasemmistoliiton säännöissä onneksi on kirjattuna vastaava jäsenäänestyksen pakollisuus, joten puolue on näin turvannut kansanvaltaisuuden toteutumisen sääntöjensä kautta.
Mikä on tämän viikon kulttuurielämyksesi?
– Toivon ehtiväni Turussa sunnuntain elokuvanäytökseen, Alonso Ruizpalacios: Keittiöelämää.
Kansan Uutiset julkaisee sarjaa, jossa vasemmistoliiton kansanedustajat vuorotellen kertovat politiikan viikosta.
uutiskirje 