– Ilman maata me emme ole mitään. Maa on meille kaikki, ja tehtävämme on puolustaa sitä, sanoo Marcelo Odicio, Amazonin kakataibo-kansan johtaja.
Hänen mukaansa huumekauppa tunkeutuu yhä syvemmälle kakataibojen alueille, loukkaa heidän oikeutta elää rauhassa ja tuhoaa ekosysteemit, joista alkuperäiskansan elinkeino riippuu.
Noin 5 000 henkilön kakataibot ovat yksi 51:stä Amazonin alkuperäiskansasta, jotka Perun valtio tunnustaa virallisesti.
Odicion mukaan poliittisessa kriisissä vellova valtio on jättänyt alkuperäiskansojen vetoomukset huomiotta. Presidentti Dina Boluarten hallituksella ja kongressilla on erittäin alhainen kannatus, ja molempia varjostavat korruptiosyytökset.
– Valtio menettää hallintansa eri puolilla maata. Se ei kykene hidastamaan huumekaupan etenemistä, joka ulottuu jo kaikkein syrjäisimpiin alueisiin, Odicio varoittaa.
13 000 hehtaaria kokaa
Amazonin alue kattaa yli 60 prosenttia Perun pinta-alasta. Siellä elää yhteensä 54 alkuperäiskansaa ja 2 703 virallisesti tunnustettua alkuperäisyhteisöä, joihin kuuluvat myös kakataibot Ucayalin ja Huánucon maakunnissa. Näissä kahdessa vierekkäisessä maakunnassa peruspalvelut ovat vähäisiä ja lasten anemia- ja aliravitsemusluvut korkeita.
Perun Amazonin alkuperäiskansoja edustavan Aidesep-järjestön toukokuussa julkaisema raportti kertoi, että vuonna 2023 peräti 274 alkuperäisyhteisön alueilla oli yhteensä yli 13 000 hehtaaria kokanviljelmiä. Se on 14 prosenttia hallituksen samana vuonna tunnistamasta 92 784 hehtaarista.
Kokanlehtien käyttö kuuluu monien Perun alkuperäiskansojen perinteisiin, erityisesti Andien alueilla. Laittomiksi katsotaan viljelmät, jotka on tarkoitettu kokaiinin valmistukseen ja vientiin huumekaupan hallitsemia reittejä pitkin.
Ucayali on kokanviljelyn kasvukeskus
Ucayali on Perun nopeimmin laajeneva kokanviljelyalue. Vuonna 2020 viljelty ala oli 3 822 hehtaaria. Vuonna 2023 ala oli jo 12 221 hehtaaria. Kokan tieltä on raivattu yli 7 500 hehtaaria metsää ja noin 80 yhteisöä on vaarassa.
Alkuperäiskansojen maaoikeuksien rajaus- ja rekisteröintiprosessit ovat kesken. Odicion mukaan se lisää oikeudellista epävarmuutta ja riskiä, että tunkeutujat valtaavat maita kokaviljelyyn, usein viranomaisten myötävaikutuksella. Turvattomuus vaikuttaa koko kakataibo-kansaan.
– Ennen kuljimme rauhassa jokia ja teitä, mutta emme enää, koska samoja reittejä käyttävät myös laittomien toimien harjoittajat, Odicio sanoo.
Huumekauppaan liittyvistä laittomuuksista ilmoittaminen on hengenvaarallista.
– Se merkitsee päätymistä huumekauppiaiden tappolistalle. Se huolettaa meitä, mutta emme voi luopua taistelusta, sanoo Odicio.
Kahden lapsen isä asuu Yamino-yhteisössä, jossa on 70 perhettä.
– Tämä vaikuttaa myös perheiseen ja lapsiin. Tiedämme, että ennemmin tai myöhemmin meihin kohdistuu hyökkäys. Emme aio lähteä, vaan puolustamme esi-isiemme maita tuleville sukupolville. Esi-isämme olivat sotureita ja nyt on meidän vuoromme vastustaa uhkaa, Odicio sanoo.
Aidesepin mukaan 35 henkilöä on murhattu vastustaessaan laittomia toimintoja ja suojellessaan maitaan. Heistä kuusi kuului kakataibo-kansaan.
Seksuaalinen hyväksikäyttö ja lasten värväys
Huumekauppaan ja laittomaan puunkorjuuseen liittyvät toimijat myös käyttävät seksuaalisesti hyväkseen ja prostituoivat alkuperäiskansojen tyttöjä.
– Atalayan maakunnassa, Tahuanián kunnassa, olen omin silmin nähnyt baareja, joissa työskentelee 13- ja 14-vuotiaita alkuperäiskansoihin kuuluvia tyttöjä. Olen hyvin huolestunut, surullinen ja vihainen tilanteesta, Ucayalin alueellisen alkuperäiskansoja edustavan järjestön, Oraun varapuheenjohtaja Herlin Odicio sanoo.
Herlin on Marcelo Odicion serkku. Marcelo toimii alueellisena johtajana, Herlin yhteisötasolla. Molemmat tiedostavat työnsä riskit.
Orau on vedonnut naisten ja haavoittuvien väestöjen ministeriöön, sisäministeriöön, oikeus- ja ihmisoikeusministeriöön, kansalaisoikeusasiamieheen, syyttäjänvirastoon ja oikeuslaitokseen, jotta nämä yhdessä alkuperäisjärjestöjen kanssa lopettaisivat ihmisoikeusloukkaukset.
– Mutta näyttää siltä, ettei ketään kiinnosta, Herlin toteaa.
Puuttuva maanomistus ja lain suoja
Herlinin mukaan valtion poissaolo näkyy siinä, ettei alkuperäisyhteisöjä ole virallistettu tai rajattu. Tämä sallii laittoman talouden, kuten huumekaupan ja hakkuiden levitä, tuhoten metsät, biodiversiteetin ja ihmishenkiä.
Huumekauppiaat myös värväävät nuoria yhteisöistä kokan keräämiseen ja huumeiden kuljetukseen.
– Jos he kieltäytyvät, huumekauppiaat tappavat heidät. Tämä on järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, hän sanoo.
Perun alkuperäiskansat pitävät maata ja alueitaan paitsi fyysisenä tilana, myös identiteettinsä, kulttuurinsa ja sukupolviensa jatkuvuuden perustana. Peru on ratifioinut ILO:n sopimuksen 169, mutta ei ole sopeuttanut lainsäädäntöään sen mukaiseksi, mikä jättää yhteisöt turvattomiksi.
Sopimuksen 169 mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa ja hallita perinteisesti asuttamiaan alueita, ja valtioiden on taattava tämä oikeus. Lisäksi kaikki maankäyttöön liittyvät muutokset edellyttävät alkuperäisyhteisöjen ennakkokuulemista. Peru ei kuitenkaan ole toteuttanut näitä velvoitteita.
Pelkkää paperia
Vuonna 2022 perustettu Ucayalin alueellinen komissio ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi piti ensimmäisen istuntonsa heinäkuussa 2025. Noin 20 valtion, kansalaisyhteiskunnan ja alkuperäisjärjestöjen edustajaa osallistui, mukana myös Orau.
– Komissiolla ei ole poliittista tahtoa käsitellä vaatimuksiamme ja reagoida ihmisoikeusloukkausilmoituksiin. Ei riitä, että kirjoitetaan sopimuksia paperille. Haluan tietää, mitä he oikeasti tekevät huumekaupan ja hakkuun pysäyttämiseksi, Herlin kysyy.
Hän mainitsee esimerkkinä Unipacuyacun yhteisön Huánucon maakunnassa. Se on turhaan hakenut maaoikeuksia vuodesta 1995 asti, jolloin alue oli vielä lähes 23 000 hehtaarin kokoinen. 30 vuodessa sen ovat vallanneet ulkopuoliset kokaviljelijät.
– Siksi olemme vihaisia. Valtio ei takaa alkuperäiskansojen maaoikeuksia, vaan maitamme hallitsee laiton talous, Herlin päättää.
uutiskirje 