Islannista suomennetaan tasaiseen tahtiin hyviä dekkareita, joita sävyttävät maan jylhän karu luonto ja omaperäiset juonikuviot. Skúli Sigurdssonin esikoinen Isoveli palkittiin Islannin parhaana dekkarina vuonna 2022, joten jatko-osaan Mies varjoista kohdistui vähintään keskisuuria odotuksia.
Mies varjoista sijoittuu vuoteen 1977. Taksista löytyy murhattu mies. Uhri on taksikuski Páll Ósvaldsson, jolla on natsimenneisyys ”Kööpenhaminan pyövelinä” Saksan miehitysjoukoissa Tanskassa toisen maailmansodan aikana. Jutun saa tutkittavakseen vuoden alussa muodostetun Kansallisen rikospoliisin tulokas Hédinn Vernhardsson.
Tanskassa tuomittu Páll luovutettiin Islantiin, jossa hänet vapautettiin heti. Sen jälkeen hän on viettänyt rauhallista elämää vaimonsa Brynhildurin kanssa. Pariskunnan ullakkoasunnossa asuu vuokralaisena miehittäjille Kööpenhaminassa myös toiminut Karl Günther Schmidt.
Poliisi epäilee, että murhan taustalla on joko kosto entiselle natsille tai sitten kotoinen kolmiodraama.
Ennen dekkarin nykyhetkeä ollaan Donin Rostovissa vuonna 1942. Josef Mengele -niminen lääkäri pelastaa panssarivaunun kuljettajana toimineen Karl Güntherin hengen. Seuraavan kerran he kohtaavat vuonna 1949 laivassa, jolla etsityt natsirikolliset pakenevat Argentiinaan.
Alku ja alkuasetelmat lupaavat todella hyvää. Rikosjuttu on kiinnostava, ja Sigurdsson luo mukavaa ajankuvaa sillä, että kaikki polttavat tupakkaa, piippua tai sikaria kaikkialla. Työtoverit poliisissa kohtelevat toisiaan muodollisesti. Miehiä herroitellaan, naimattomat naiset ovat neitejä.
Ministerit yrittävät jarruttaa jutun tutkintaa Islannin kansalliseen etuun vedoten. Rikospoliisin päällikkö Markús Möller ei suostu vaan antaa Hedinnin jatkaa.
1970-lukulainen on Mies varjoista -dekkarin aihekin. Israelin tiedustelupalvelu Mossad jahtasi silloin viimeisiä vapaana olevia isoja natsirikollisia. Heistä tärkein oli Auschwitzin pyöveli Josef Mengele. Näin tapahtui todella, ja sen ja Etelä-Amerikkaan paenneiden natsien ympärille punottiin monia trillereitä.
Takakannessakin se kerrotaan, että Sigurdssonin trillerin aihe liittyy Mengeleen, joka todellisuudessa kuoli Brasiliassa vuonna 1979.
Sigurdssonin dekkarin kiinnostava ja dynaaminen alku lupaa liikaa. Mies varjoista on rytmitykseltään niin epäonnistunut, että se muuttuu ison käänteen jälkeen puuduttavan tylsäksi. Juonta sen enempää paljastamatta keskeiset toimijat juuttuvat aivan liian pitkäksi aikaa amerikkalaisten lentotukikohdan parakkiin selvittämään kuka on kuka. Siitä siirrytään tyypilliseen toimintaromaanien takaa-ajoon, jota seuraa brutaalia kidutusta.
Mossadin mielenkiinto oli vuonna 1977 siirtynyt entisistä natseista palestiinalaisiin. Sitä vauhditti palestiinalaisen terrorijärjestön Mustan syyskuun isku Münchenin olympialaisiin vuonna 1972. Terroristeja jahdatessaan Mossad ampui Norjassa täysin ulkopuolisen marokkolaissyntyisen tarjoilijan.
Näkee vain sen, minkä haluaa nähdä todisteista riippumatta. Siitä Skúli Sigurdsson kirjoittaa teoksessaan, joka on odotuksiin nähden pettymys. Samoja asioita jankataan ratkaisukohdissa loputtomiin.
Eikä yllättäväksi tarkoitettu loppuratkaisukaan yllättänyt yhtään.
Skúli Sigurdsson: Mies varjoista (Madurinn frá Sao Paulo). Suomentanut Marjakaisa Matthíasson. 357 sivua, Docendo.
uutiskirje 