Laitaoikeisto kävi alkuviikolla kilpalaulantaa siitä, kuka kiivaammin vaatii sosiaaliturvan muuttamista kansalaisuusperustaiseksi. Sen aloitti kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti, jonka jälkeen perussuomalaisille tuli kiire viestittää, että he vasta vaativatkin sosiaaliturvan rajaamista vain Suomen kansalaisille. Perussuomalaisten kansanedustajilta tuli perä perää tiedotteita asiasta.
Keskustelua vauhditti väitetty vieraskielisten suuri osuus toimeentulotuen saajista. Kelan viime vuoden tilastojen mukaan Suomessa asui 610 148 vieraskielistä, joista toimeentulotukea saaneita oli 104 966. 83 prosenttia vieraskielisistä ei saanut toimeentulotukea.
Ammattiliitto JHL harmittelee, että hallituspuolueiden edustajien rasistisista avauksista on muodostumassa varma merkki syksyn saapumisesta.
JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi toteaa, että ammattiliitot puolustavat jäsentensä oikeuksia työelämässä yleensä ja heidän oikeuttaan sosiaaliturvaan.
– Etenkin vaikeina aikoina luottamus toisiin ihmisiin, yhteisöön sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeintä huoltovarmuutta ja kriisivalmiutta. Erityisen populistista puhe sosiaaliturvan kytkemisestä kansalaisuuteen on, kun tiedetään, ettei perustuslaki jousta ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta eikä tasa-arvosta.
Keturin mukaan riidan kylväminen sopii erityisen huonosti aikaamme nyt, kun monilla on vaikeaa löytää työtä.
– Julkisuuteen tarkoitettujen heittojen sijaan hallituspuolueiden edustajilta toivoisi lupausta turvasta, talouden kasvusta ja työpaikkojen lisääntymisestä.
Perustuslaki takaa
JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Linda Savonen kertoo, että vähimmäistoimeentulon turva ja yhdenvertaisuus tulevat perustuslaista. Lisäksi ne taataan EU-lainsäädännössä.
Sosiaaliturvan muuttaminen kansalaisuusperustaiseksi vaatisi siis perustuslain muutoksen. Se ei estänyt yhtä perussuomalaista esittämästä muutosta pelkällä toimenpidealoitteella.
Savonen lukee perustuslakia: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
– Pidän tärkeänä hyviä väestösuhteita, joiden eteen kansalaisjärjestöt ovat yhdessä tehneet kovasti töitä. Ammattiliittona emme voi kuin järkyttyä ajatuksesta, jonka mukaan ihmisarvo määrittyisi koulutustaustan tai ammatin perusteella.
Hallitusohjelmassa korostetaan maabrändin merkitystä ja luvataan parantaa Suomen mainetta työmarkkinoiden väärinkäytöksiin puuttumalla.
– Tähänkään he eivät pysty, vaan esittelevät vain lisää toimia, jotka todellisuudessa vahvistaisivat työmarkkinarikollisuutta ja kaksien työmarkkinoiden syntymistä. Tälläkin kertaa kyse on vain huomion kiinnittämisestä pois oikeista ongelmista, Keturi sanoo.