Eduskunta käsitteli tostai-iltana hallituksen ilmastovuosikertomusta.
– Yleisellä tasolla hallituksen ilmastotoimet ovat loistaneet poissaolollaan. Tällä saralla on pitkälti menty edellisen hallituksen höyryillä, vasemmistoliiton Timo Furuholm summasi.
Esimerkkeinä hän mainitsi piippujen tulppaamisen, jonka piti olla hallituksen ilmastopolitiikan keskeinen väline sekä liikenteen päästöt.
– Sinänsä tavoite tulpatuista piipuista olisi ihan uljas, jollei hallitus olisi päättänyt heittää hanskoja tiskiin näiden teknisten nielujen suhteen ja leikata juuri niille osoitetuista euroista, Furuholm sanoi.
Sen ja maankäyttösektorin haasteiden takia liikenteen päästöihin kohdistuu yhä enemmän painetta. Ilmastovuosikertomuksen mukaan liikenteen päästöt kuitenkin kasvoivat noin neljä prosenttia vuonna 2024.
– On murheellista, että liikenteen päästövähennykset, jotka olivat jo oikealla polulla, kääntyivät hallituksen päätösten seurauksena takaisin väärään suuntaan. Raportti tuo esiin, että hallituksen oma päätös laskea biopolttoaineiden osuutta jakeluvelvoitteesta johti päästöjen kasvuun.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi, että jakeluvelvoite tulee kiristymään. Se johtaa siihen, että liikenteen päästöt edelleen vähentyvät.
– Ja se urahan kiristyy siitä vähitellen, kun edetään kohti vuotta 2030, eli kiristymistahti lisääntyy.
Suomi joutuu ostoksille
Toimimattomuudella on monia kustannuksia. Taakanjakosektori, johon liikenne kuuluu, ylitti päästökiintiönsä vuonna 2024.
– Jos tämä jatkuu, Suomi joutuu ostamaan päästöyksiköitä muilta EU-mailta. Lasku jää suomalaisille veronmaksajille. Onko tämä sitä kustannustehokkuutta, johon hallitus vetoaa? Eikö olisi kannattavampaa maksaa siitä, että koko liikennejärjestelmämme ottaisi askelia kohti välttämätöntä eli pienempiä päästöjä ja riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista? Furuholm kysyi.
Hänen mukaansa vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseen on paljon, mutta ensi töikseen hallitus leikkasi joukkoliikenteen tuista sekä pyöräilyn ja kävelyn investointiohjelmasta. Tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen unohdettiin, ja otettiin muutama askel kohti menneisyyttä.
– Tämä on valinta, joka näkyy yhä enenevin määrin tämän vuoden ja tulevaisuuden luvuissa.
Fossiiliset ovat riski
Riski on myös turvallisuuspoliittinen.
– Mitä kauemmin lykkäämme ilmastotoimia, sitä suuremmiksi kasautuvat sekä taloudelliset että turvallisuuspoliittiset riskit. Jokainen hallituksen päätös, joka lisää fossiilisten kysyntää, pitää Suomen riippuvaisempana tuontienergiasta ja altistaa meidät kansainvälisten kriisien ja hintapiikkien vaikutuksille, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut. Kotimainen uusiutuva energia vahvistaa huoltovarmuutta, kun taas fossiilien tuonti tekee meistä haavoittuvampia logistiikkakatkoille, poliittiselle painostukselle ja kriisitilanteille.
Tuulivoimasta nokittelua
Keskustelu osoitti, että hallituksen pääpuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat kaukana toisistaan ilmastopolitiikassa.
Tällä hetkellä hiertää etenkin tuulivoimarakentamisen sääntely. Perussuomalaiset vaatii, että tuulivoimaloiden etäisyyden asutukseen pitäisi olla kahdeksan kertaa voimalan pyyhkäisykorkeus eli käytännössä useimpien nykyisten voimaloiden kohdalla noin kaksi kilometriä.
Multala ei hyväksy tätä.
– Suomi ei todellakaan voi rakentaa sähköntuotantoaan epävarman, vaihtelevan, luontoa tuhoavan ja ihmisiä häiritsevän tuulivoiman varaan. On paljon vakaampaa energiaa olemassa, sanoi perussuomalaisten Kaisa Garedew.
Tuulivoimassa kuunnellaan Garedewin mukaan liikaa energiayhtiöiden ja yli-innokkaiden viheraktivistien huutoa.
Kokoomuksen Pauli Aalto-Setälä oli ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että kahdeksankertainen etäisyys voimaloissa tarkoittaisi tuulivoimaloiden sijoittamista keskelle metsää, ”ja se ei varmaan ole luontoarvojen kannalta järkevä ratkaisu”.
– Me tarvitsemme puhdasta energiaa.
uutiskirje 