KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ajavat Suomeen tiukkaa velkajarrua. Monien asiantuntijoiden mielestä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ajavat Suomeen tiukkaa velkajarrua. Monien asiantuntijoiden mielestä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Nettomenojen rajoitteet olisivat parempia kansallisia sääntöjä, esittää tutkimusohjaaja Ilkka Kiema.

Kai Hirvasnoro
16.9.2025 13.34
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen hallitus haluaa velkajarrun, jolla velkaa supistettaisiin vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä. Tavoitteena on EU-sääntöjä tiukempi 40 prosentin velkasuhde, kun se nyt on yli 80 prosenttia. Asiaa käsitellään parhaillaan työryhmässä, jossa edustettuina ovat kaikki eduskuntapuolueet.

Hallitus aikoo antaa esityksen eduskunnalle lokakuussa.

Saattaa kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä velkajarru voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa, toteaa tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema blogikirjoituksessaan.

Hänestä nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä. Ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.

Kiema viittaa vuonna keväällä EU:n talouden ohjausjärjestelmään tehtyihin muutoksiin. Uuden järjestelmän keskeisimmät julkisen velan supistamiseen velvoittavat säännöt on määritelty nettomenojen käsitteen avulla. Komissio esittää velkasuhteeltaan 60 rajan ylittäville maille nettomenojen kasvun viiteuran, ja tämän jälkeen kukin jäsenmaa laatii finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman, joka sisältää arvion toteutuvasta nettomenopolusta.

Viiteuraa nopeampaan nettomenojen kasvuun johtava nettomenopolku on sallittu vain, jos jäsenmaa esittää siihen perustelut, jotka komissio arvioi hyväksyttäviksi.

Nettomenopolku sisältää myös tulot

Menojen lisäksi järjestelmään sisältyvät tulot. Harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä ovat esimerkiksi veronkorotuksista valtiolle saatavat lisätulot. Niiden nettomenoista vähentäminen merkitsee esimerkiksi sitä, että julkisten menojen lisäys ei muuta nettomenoja, jos menolisäykset rahoitetaan vastaavan suuruisilla veronkorotuksilla. Vastaavasti veronalennukset lisäävät nettomenoja, jos niillä ei ole vastineenaan samansuuruisia leikkauksia budjettiin.

Työttömyysmenoihin liittyvästä ehdosta seuraa Kieman mukaan se, että jos esimerkiksi työllisyystilanne heikkenee taantuman seurauksena ja tämä johtaa työttömyyskorvauksista aiheutuvien valtion menojen kasvuun, menolisäystä ei oteta huomioon nettomenoja laskettaessa. Tällöin nettomenoja koskeva ehto ei pakota supistamaan menoja huonon suhdannetilanteen vuoksi.

Toisaalta kun työllisyystilanne kohenee noususuhdanteessa, tästä aiheutuvaa menojen supistumista ei huomioida nettomenoja laskettaessa, ja siksi nettomenoja koskeva ehto voi pakottaa velan entistä nopeampaan supistamiseen hyvinä aikoina.

Kieman mielestä on parempi asettaa rajoite nettomenoille kuin velkasuhteelle tai rakenteelliselle jäämälle.

”Nettomenojen käsite on siis pyritty määrittelemään niin, että nettomenopolkua koskeva rajoitus ei estä jäsenmaita toteuttamasta julkisen sektorin tulo- ja menopuoleen yhtä paljon vaikuttavia politiikkatoimia, ja niin etteivät EU-maat joutuisi harjoittamaan myötäsyklistä politiikkaa supistamalla menojaan lamassa tai taantumassa.”

Nettomenojen käsitettä Kiema kehuu siitä, että se on rakenteellisesta alijäämästä poiketen matemaattisesti niin yksinkertainen, että myös muiden kuin ekonomistien on mahdollista osallistua nettomenopolulla pysymisen vaihtoehtoisia toteutustapoja koskevaan poliittiseen keskusteluun.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tekoälyjournalismi ei naurata Jussi Ahokasta.

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

Polisii tutkii Valkoinen vappu -tapahtumassa Tampereella tehtyä pahoinpitelyä.

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

Jessi Jokelainen huomauttaa, että oikeistohallituksen talouspolitiikka on pahentanut Suomen tilannetta jokaisella keskeisellä mittarilla.

Vasemmistoliiton Jokelainen: Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule

Finnwatch: Pakettirallia saatiin, kun pakettirallia tilattiin – sääntely suosii ulkomaisia verkkoalustoja

Uusimmat

Harri Virtasen jäätävä rikosromaani Tuhon ystävät kuvaa rauhan jälkeistä aikaa, demokratian hajoamista ja luo painajaismaisen näkymän sodankäynnin seuraavaan muotoon

Myyjä odottaa asiakkaita yksityisellä myyntipisteellä Havannassa. Uusi säädös joustavoittaa kuubalaisten maataloustuotteiden jakelua.

Kuuba höllentää maataloustuotteiden kauppaa ruokapulan keskellä

Kävelymarssilla Novi Sadista tulleet opiskelijat tanssivat serbialaista piiritanssia Belgradissa keväällä 2025.

Opiskelijaliike sai serbialaiset innostumaan politiikasta

Yrittäjyyskoulutus on auttanut Victoria Bwalyaa kasvamaan liikenaisesta yhteisönsä johtohahmoksi.

Yrittäjäkoulutus muutti ravintoloitsija Victoria Bwalyan elämän – nyt hänen työnsä elättää jo kymmeniä Sambiassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

 
02

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

 
03

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

 
04

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

 
05

Jopa kymmenvuotiaat skinhead-porukoissa – Meriluoto vaatii aikuisia puuttumaan ilmiön syihin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hyvin rakennettu päähenkilö ilahduttaa Suvi Erikssonin vähän junnaavassa esikoisdekkarissa Linnan varjossa

09.05.2026

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

08.05.2026

Venezuelan viidakossa käydään sotaa mineraaleista

07.05.2026

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

06.05.2026

Vasemmistoliiton Jokelainen: Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule

06.05.2026

Finnwatch: Pakettirallia saatiin, kun pakettirallia tilattiin – sääntely suosii ulkomaisia verkkoalustoja

06.05.2026

Olisiko aika myöntää, että USA:han ei voi enää luottaa? Koskela moittii hallituksen selontekoa

05.05.2026

Rehellinen keskustelu sotilasliittojen haasteista on niiden elinehto

05.05.2026

Jopa kymmenvuotiaat skinhead-porukoissa – Meriluoto vaatii aikuisia puuttumaan ilmiön syihin

04.05.2026

Jessi Jokelainen: Oikeusvaltiosta ei ole varaa leikata

04.05.2026

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

04.05.2026

Suojattomat sijoitetut – hatkaaminen ei lopu, ellei lapsia kuunnella sen syistä

04.05.2026

Orjien jälkeläiset taistelevat maanomistusoikeuksista Amazonin sademetsissä

04.05.2026

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

03.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset