Työttömyys on kasvanut nykyisen hallituksen aikana 2000-luvun ennätykseen 10 prosenttiin.
Työttömyyden sisällä pitkäaikaistyöttömyyskin on ennätyslukemissa. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että yli vuoden työttömänä olleita oli elokuussa 129 209. Se on 41 prosenttia kaikista työttömistä. Nyt lähennellään jo 1990-luvun laman lukemia. Silloin pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään 143 000.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt 15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyyden hurja kasvu. Kun koko työikäisen väestön työttömyyden trendiluku oli 10 prosenttia, oli nuorten työttömyysasteen trendiluku yli kaksinkertainen, 21,7 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 36 800, eli 5 200 enemmän kuin vuosi sitten elokuussa.
STTK hälytti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden valtavasta noususta keväällä julkaisemassaan katsauksessa. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kymmenkertaistunut vuodesta 2007.
Lisäksi ilmiö on syventynyt. Vuonna 2007 yli kaksi vuotta työttömänä olleita ikäluokassa oli keskimäärin vain 60-70 henkilöä. Vuosi sitten syksyllä yli kaksi vuotta kestänyt pitkäaikaistyöttömyys koski ikäluokassa jo reilusti yli 900 henkilöä. Yli kahden vuoden työttömyysjaksot ovat siis kasvaneet nopeammin kuin pitkäaikaistyöttömyys 15–24-vuotiaiden ikäluokassa kokonaisuudessaan.
Pitkäaikaistyöttömyys jämähtää
STTK:n mukaan kehitys on erityisen huolestuttavaa, sillä aina työttömyyden kasvupiikin jälkeen se näyttää jäävän pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Näin on ollut esimerkiksi vuosien 2017 ja 2023 jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys ei siis ole kertaakaan vuoden 2007 jälkeen palautunut nousua edeltävälle tasolle.
Pitkäaikaisesti työttömiä nuoria yhdistää matala koulutustaso. Vuodesta 2007 alkaen keskimäärin 95 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä nuorista on perusasteen, toisen asteen tai luokittelemattoman koulutusasteen varassa. Pelkän perusasteen varassa olevien pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kääntynyt laskuun sen jälkeen, kun 1.8.2021 voimaan tuli oppivelvollisuuden pidentyminen 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen.
Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on keskittynyt suuriin kaupunkeihin.
Kahdeksan keinoa
Pitkäaikaistyöttömien nuorten pääsy osaksi työmarkkinoita edellyttää monipuolisia ja pitkäjänteisiä politiikkatoimia, joiden vaikutuksia on seurattava aktiivisesti.
STTK on esittänyt kahdeksan keinoa nuorten pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi: Ne ovat kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutus, nuorille takuu päästä töihin tai opintoihin, valtionyhtiö työllistämään pitkäaikaistyöttömiä nuoria, kunnille selkeät kannustimet vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, palkkatuki nuoren siltana työsuhteeseen, työvoimapalveluille riittävät resurssit, nuorille pitkäaikaistyöttömille omat palvelut ja rakenteet sekä panostaminen toisen asteen tutkintojen työllistävyyteen ja laatuun.
STTK totesi julkaisussaan ilmiön haastavan talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Työttömäksi jääminen heikentää yksilön toimeentulon mahdollisuuksia ja voi heikentää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Pahimmillaan se syrjäyttää työmarkkinoilta kokonaan. Työttömyys heikentää myös julkista taloutta, kun verotulot vähenevät ja sosiaaliturvamenot kasvavat.
uutiskirje 