Teollisuusliiton kuukausittain julkaisemassa Talouden ja Työllisyyden näkymät -raportissa näkyy orastavia kasvun merkkejä teollisuudessa, mutta muut toimialat jarruttavat talouskasvua.
Suomen taloustilanne on jumittunut EU:n heikompien joukkoon. Vaikuttaa selvältä, että Suomessa harjoitetun leikkauspolitiikan negatiiviset vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen ovat selvästi ennakoitua suuremmat, raportin koonnut liiton yhteiskuntavaikuttamisen ja tutkimuksen yksikkö arvioi päätelmissään.
Teollisuustuotannon määrä lisääntyi 3 prosenttia elokuussa, ja 0,5 prosenttia vuoden elokuusta. Uusien tilausten arvo kasvoi viime vuodesta, mutta aleni elokuusta.
Myönteinen suhdannenäkymä näyttää koskevan pääasiassa metalliteollisuutta. Kaiken kaikkiaan teollisuuden tilauskanta on yhä selkeästi normaalia pienempi.
Työttömyys on korkealla tasolla. Viime viikkoina on keskusteltu siitä, onko tilanne oikeasti niin paha, kun Tilastokeskuksen elokuun trendiluku nousi 10 prosenttiin.
– Epäiltiin, voiko noin korkea työttömyysaste pitää paikkansa. Kyllä voi, vertailukelpoinen tieto on kerätty otostutkimuksen haastatteluilla kuten aiemminkin. Työnvälitystilastot kertovat samaa tarinaa tarkasti. Työtön kun jää vaille päivärahoja, jos ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, sanoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
KEHA-keskuksen työnvälitystilaston mukaan elokuussa oli työttömiä työnhakijoita yli 311 000. Määrä kasvoi 11,3 prosenttia vuodessa. Touko-elokuussa 2025 on työttömiä työnhakijoita ollut enemmän kuin samaan aikaan toisena koronavuonna 2021, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan edellisen kerran.
Kasvun odottelu ei riitä
Teollisuusliiton mukaan vähemmälle huomiolle mediajulkisuudessa jäi 20–64-vuotiaitten työllisyysaste. Se oli elokuussa 75,7 prosenttia eli reippaasti alle Orpon hallituksen tavoitteen. Työllisyysasteen trendi oli yhtä alhaalla viimeksi keväällä 2021.
– Työllisyysaste on laskenut koko hallituskauden ajan. Hallituksen palkansaajiin kohdistamat leikkaus- ja kuritoimet ovat vain pahentaneet tilannetta. Erityisesti työttömyyden pitkittyminen huolestuttaa. En pidä mahdollisena, että ilman aktiivista työvoimapolitiikkaa työllisyys kohenee. Tässä ei pelkkä talouskasvun odottelu riitä, toteaa Anttila.
Teollisuusliiton jäsenten pitkäaikaistyöttömyys kasvanut
KEHA-keskuksen mukaan vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli elokuussa 129 200. Määrä on kasvanut vuodessa yli 32 000:lla. Pitkäaikaistyöttömistä puolella työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti jo yli kaksi vuotta.
Työttömyysjaksojen pidentyminen on johtanut siihen, että yhä useampi työtön on pudonnut ansiopäivärahalta Kelan maksamalle työmarkkinatuelle. Ansiopäivärahan maksun enimmäisaika riippuu työuran pituudesta, työttömän iästä ja työssäoloehdon täyttymisestä. Ansiopäivärahaa maksetaan näiden perusteella 300–500 päivää.
A-työttömyyskassan tilastot osoittavat, että yli 2 400 Teollisuusliiton jäsentä on vuodessa pudonnut Kelan työmarkkinatuelle. Työttömyyden pitkittyessä pudokkaita on ollut 150–240 kuukausittain. Keväästä 2025 alkaen heidän osuutensa kaikista työttömistä jäsenistä on kasvanut. Syyskuussa pudokkaiden osuus oli 3,7 prosenttia.
Pitkäaikaistyöttömyys koskee erityisesti ikääntyneitä ja osatyökykyisiä työnhakijoita. Heidän työllistymisensä on epävarmaa ilman aktivoivia toimia. Monet yli 55-vuotiaat tai osatyökykyiset pitkäaikaistyöttömät jäävät vaille työllistämistoimia ja muita palveluja. Kuntien ja alueiden välillä on myös eroja työvoimapalveluissa.
– Kuluvalla hallituskaudella on luovuttu sellaisista työttömyysturvan ikäsidonnaisista etuuksista, jotka tukivat juuri ikääntyvien työllistymistä. Seuraukset näkyvät nyt työvoimapalveluissa ja tilastoissa. Pidempään työttömänä olleiden työllistyminen edellyttää tukitoimia, joten niihin pitäisi nyt panostaa, Anttila jatkaa.
Mallioppilaasta tarkkailuluokan kynnykselle
Ennustelaitokset ovat laskeneet arviotaan tämän ja ensi vuoden talouskasvusta. Suomen talous on juuttunut monilla mittareilla EU:n hännille. Palkansaajien kulutuskäyttäytyminen edelleen varovaista. Talouskasvun kiihtyminen on todella tiukassa, vaikka teollisuuden näkymät ovat kirkastuneet vuoden mittaan.
Erityisesti metalliteollisuudessa voi uusien tilausten määrän ja suhdannekyselyiden perusteella olettaa vauhdin kiihtyvän lähikuukausina.
– On vielä muistissa aika, jolloin Suomesta puhuttiin Euroopan talouden mallioppilaana, mutta nyt on päädytty tarkkailuluokan kynnykselle. Talouskehitys ei vastaa ollenkaan Suomen talouden potentiaalia, toteaa liiton pääekonomisti Timo Eklund.
Julkisen talouden tila on heikko. Valtiovarainministeriön mukaan Suomea uhkaa jopa Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettely eli tarkkailuluokka. Kovalla kädellä harjoitettu palkansaajaväestöön kohdistunut leikkauspolitiikka ei ole tilannetta parantanut.
– Pikemmin päinvastoin. Olisi aika myöntää, että nyt nähdyt leikkaukset ja sopimusyhteiskunnan romuttaminen eivät ole olleet oikeita lääkkeitä. Leikkaukset ovat aiheuttaneet työttömyyttä ja varovaisuutta sekä useita itseään vahvistavia alasuuntaisia kierteitä, sanoo Eklund.
Kasvun vauhdittumisen esteenä on osin palkansaajien heikko luottamus omaan talouteensa. Korkea säästämisaste hidastaa kulutuskysynnän vahvistumista ja siten palveluiden elpymistä.
Eklundin mukaan palkansaajat toimivat rationaalisesti pitämällä säästämisasteensa korkealla.
– Tämä on johdonmukainen seuraus turvaverkkojen ja työsuhdeturvan heikentämisestä. Palkansaajat ovat varautumassa siihen, että menetetyt tukimuodot ja heikentynyt lainsäädännön turva on pakko kompensoida omilla säästöillä.
uutiskirje 
