YK:n riippumaton tutkintakomissio syyttää Venäjää rikoksista ihmisyyttä vastaan sen Ukrainaa vastaan käymässä sodassa. Ukrainan alueella Venäjän armeija on hyökännyt siviilikohteita vastaan tarkoituksenaan ajaa ihmiset kodeistaan. Miehittämillään alueilla Venäjä on toteuttanut väestön pakkosiirtoja ja syyllistynyt kidutukseen.
YK perusti tutkintakomission maaliskuussa 2022, kun Venäjän hyökkäyksestä oli kulunut alle kuukausi. Sen maanantaina julkaiseman raportin mukaan Venäjän hyökkäykset siviilikohteisiin ovat olleet järjestelmällisiä ja koordinoituja.
Komissio tarkasteli hyökkäyksiä yli 300 kilometrin pituisella alueella Dnipro-joen oikealla rannalla Dnipropetrovskin, Hersonin ja Mykolaivin alueilla. Ne ovat kohdistuneet yksilöihin, taloihin ja rakennuksiin, humanitaarisen avun jakelupisteisiin ja siviilejä palvelevaan kriittiseen energiainfrastruktuuriin. Toiminnan tarkoituksena on ajaa ukrainalaiset kodeistaan.
Raportin kirjoittajien mukaan hyökkäykset ovat kohdistuneet myös ensiapuhenkilöstöön mukaan lukien ambulanssit ja palokunnat, joille tarjotaan erityistä suojaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden nojalla.
Monet hyökkäykset kohdistuivat samoihin ajoneuvoihin ja infrastruktuuriin toistuvasti, sytyttivät ne tarkoituksella tuleen, levittivät kauhua siviiliväestön keskuudessa ja loukkasivat heidän perusihmisoikeuksiaan.
Tutkintaryhmän raportti sisältää tulituksen kohteeksi joutuneiden asukkaiden todistuksia, joissa heidän elinolosuhteitaan kuvaillaan sietämättömiksi.
”Meitä isketään joka päivä, droonit lentävät mihin aikaan tahansa – aamulla, illalla, päivällä tai yöllä, jatkuvasti”, sanoi raporttia varten haastateltu mies.
Tutkijoiden raportissa on dokumentoitu Venäjän viranomaisten koordinoivia toimia ihmisryhmien karkottamiseksi tai siirtämiseksi miehitetyiltä alueilta. Jotkut siirrettiin Ukrainan hallituksen hallinnassa oleville alueille, toiset lähetettiin naapurimaahan Georgiaan.
Tutkintakomissio esitteli raportin maanantaina YK:n yleiskokouksen kolmannelle komitealle, joka käsittelee sosiaalisia, humanitaarisia ja kulttuurisia kysymyksiä. Tulokset perustuvat noin 500 julkisesti saatavilla olevaan rikosvideoon ja 226 Ukrainan kansalaisten haastatteluun.





