STTK:n laskemaa naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna ensi sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Vuonna 2025 sukupuolten välinen palkkaero Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan 15,9 prosenttia. STTK on laskenut palkkaeroa vuodesta 2011 lähtien. Sinä aikana ero on kaventunut noin 0,2 prosenttia vuodessa.
– Niiden 12 vuoden aikana, jotka olen toiminut STTK:n puheenjohtajana, palkkaeron kehitys on ollut suorastaan ala-arvoisen hidasta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Naisten palkkapäivällä STTK muistuttaa, että sukupuolten välinen palkkaero on yhä merkittävän suuri ja rakenteellinen ongelma Suomessa. Tilastokeskuksen vuoden 2024 tasa-arvobarometrin mukaan noin neljännes palkansaajanaisista oli kokenut sukupuolesta haittaa palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Miehillä vastaavaa haittaa ei vastausten perusteella juurikaan esiintynyt.
Syitä sukupuolten palkkaeroihin on STTK:n mukaan monia. Yhtenä taustavaikuttajana ovat palkkasyrjintä ja puutteet työpaikkojen palkka-avoimuudessa. Pitkään näytti siltä, että vuonna 2023 hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tarjoaisi lääkkeen ongelmaan. Direktiivi velvoittaa työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin ja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä palkkarakenteissa.
Suomi tekee vähimmän mahdollisen
– Direktiivin velvoitteet tulee säätää voimaan kansallisesti vuoden 2026 kesään mennessä. Tasa-arvon mallimaaksikin joskus kutsuttu Suomi ei kuitenkaan näytä täytäntöönpanossa esimerkkiä, vaan päinvastoin. Näyttää siltä, että direktiivi säädetään monilta osin puutteellisesti ja mahdollisesti myöhässä aikataulusta, Palola sanoo.
STTK:n juristi Ville Kirvesniemi kertoo keskusjärjestön blogissa, että direktiivin artiklat ovat lupaavia ja yksityiskohtaisia, ja niiden tehokkaalla ja kunnianhimoisella täytäntöönpanolla voitaisiin varmasti vaikuttaa selittämättömiin palkkaeroihin.
Suomen aikomus on kuitenkin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti säätää direktiivin velvoitteet kansallisesti voimaan minimisäännösten mukaisesti.
– Hallitusohjelmakirjauksen perusteella Suomi on siis valinnut palkka-avoimuuden kehityksessä suunnan, jolla selittämättömät palkkaerot pysyisivät edelleen piilossa palkkarakenteiden takana. Toistaiseksi lainvalmistelu direktiivin täytäntöönpanosta on vielä kesken, mutta jos hallitusohjelmakirjaukseen on uskominen, tarvitaan työpaikkojen palkka-avoimuuden edistämiseen paljon selkeytystä ja tehostusta vielä 2026 kesäkuun jälkeenkin, kirjoittaa Kirvesniemi.
STTK painottaa palkka-avoimuuden edistämisen tärkeyttä työpaikoilla ja direktiivin kunnianhimoista täytäntöönpanoa. Syrjiviin palkkaeroihin ja sitä kautta sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon pystytään aidosti puuttumaan vasta, kun palkkarakenteet ovat läpinäkyviä, samanarvoiset työt pystytään tunnistamaan ja palkkavertailu tehdään syrjimättömästi ja objektiivisin perustein.
Palkkapäivää vietetään 2100-luvullakin?
Tasa-arvon kehitys sakkaa maailmalla ja Suomessa. Globaalisti katsottuna Suomella olisi STTK:n mielestä erinomainen mahdollisuus erottua palkka-avoimuuden kehittämisessä edukseen, korjata alamäkeen luisuvan tasa-arvokehityksen suunta ja ansaita takaisin tasa-arvon mallimaan mainetta.
Vaihtoehto on istua kelkassa ja katsoa, kun savuverho palkkaläpinäkyvyyden yllä sakenee. Jälkimmäinen ylläpitää nykyistä palkkaeron kaventumisen vauhtia, mikä tarkoittaa, että naisten kuvainnollista palkkapäivää vietetään vielä 2100-luvullakin.
uutiskirje 