Nicaraguassa vallitsee uutispimennys, sillä vapaa tiedonvälitys on käytännössä lähes mahdotonta. Näin sanoo maanpaossa Costa Ricassa toimivan Nicaraguan riippumattomien toimittajien ja tiedottajien järjestön (PCIN) puheenjohtaja Gerall Chávez.
Vajaan seitsemän miljoonan asukkaan Nicaragua jakautuu hallinnollisesti 15 departementoon ja kahteen autonomiseen alueeseen. Chávezin mukaan ainoastaan pääkaupungista Managuasta löytyy jokunen itsenäinen media ja nekin altistuvat itsesensuurille ja valtion vakoilulle.
”Vapaasti” käsiteltävät aihepiirit rajoittuvat paikallisuutisiin, rikollisuuteen, urheiluun, kulttuuriin ja sensaatiohakuisiin ulkomaanaiheisiin.
– Kukaan ei raportoi systemaattisista ihmisoikeusloukkauksista, diktatorisesta vallan väärinkäytöstä, korruptiosta tai poliittisten vankien katoamisesta, kidutuksesta ja kuolemista, Chávez listaa.
Sorto tuo uutiserämaita
Lokakuun alussa Costa Ricassa julkaistu riippumattoman Fled-sananvapausjärjestön (Fundación por la Libertad de Expresión y la Democracia) raportti luonnehtii Nicaraguan kehitystä ”systemaattisen purkamisen” tulokseksi.
Sen mukaan Nicaraguan hallinto yhdistää useita sorron menetelmiä hiljentääkseen toimittajat: muun muassa pelottelua, takavarikointeja, vangitsemisia ja pakotettua maastamuuttoa.
– Nicaraguaan ilmaantuu uutiserämaita. Ne ovat maata hallitsevan rakenteellisen sensuurin näkyvimmät ja hälyttävimmät kasvot, Fledin tiedottaja Guillermo Medrano sanoo.
Fledin raportti heinä-syyskuulta kertoo, että sandinistihallinnon edustajien uusin metodi on käydä eläkkeellä tai työttömänä olevien toimittajien luona ja yrittää pakottaa heidät – vankeuden uhalla – vakoilemaan maanpaossa olevia kollegojaan.
Satoja karkotettu maanpakoon
Joukkoviestimet ovat kärsineet valtavia menetyksiä sen jälkeen, kun poliittinen kriisi alkoi 2018. Fledin mukaan 56 mediaa on suljettu ja 289 journalistia karkotettu maanpakoon. Heidät on tuomittu kansalaisuudettomiksi poistamalla heidän siviili-, akateemiset ja ammatilliset rekisteritietonsa valtion rekisterijärjestelmistä.
2018 tuhannet nicaragualaiset kapinoivat maata vuodesta 2007 hallinnutta presidentti Daniel Ortegaa vastaan. Syynä olivat työntekijöiden etuuksia heikentäneet sosiaaliturvan uudistukset.
Mielenosoitukset murskattiin tappavalla voimalla. Kuolleita oli 355, loukkaantuneita yli 2 000 ja tuhansia pidätettiin, kidutettiin ja karkotettiin maasta, Yleisamerikkalainen ihmisoikeuskomissio (IACHR) tilastoi.
Jälkeenpäin säädettiin lakeja, joiden tarkoituksena oli laillistaa mielivaltaiset pidätykset ja kriminalisoida mielenosoitukset sekä toisinajattelu ”isänmaan pettämisenä”.
Viestittävä ”normaaliudesta”
Vähintään 300 muuta eri välineissä ja eri puolilla maata toiminutta journalistia jätti sittemmin alan medioiden sulkemisen vuoksi sekä vainon ja kostotoimien pelossa.
Medranon mukaan harvat maahan jääneet riippumattomat toimittajat (jotka joko tekevät varovaista yhteistyötä jonkin median kanssa tai ovat työttömiä tai eläkkeellä) ovat joutuneet käyttämään sosiaalista mediaa levittääkseen viestejä ”normaaliudesta” tai omaksumaan virallisen keskustelun tyypillisiä ilmaisuja selviytyäkseen.
Ne, jotka vielä viestivät maanpaosta, eivät kirjoita omalla nimellään. Nimen tilalla voi lukea ”keskustoimitus”, ”yhteistyökumppani” tai ”toimittaja”.
Vähintään 24 journalistia on pidätetty ja tuomittu vuodesta 2018 lähtien, ihmisoikeusjärjestö Colectivo de Derechos Humanos Nicaragua Nunca Más kertoo.
Valtaosa on karkotettu maasta, mutta neljä on yhä pidätettynä ja kateissa. Heidän joukossaan on Fabiola Tercero, joka pidätettiin heinäkuussa 2024, eikä hänestä ole sen koommin saatu tietoja.
YK: Oikeusvaltio rapautuu
Nicaraguan uutispimento ja toimittajien ahdistelu on huomattu kansainvälisesti. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto julkaisi 23. syyskuuta raportin, joka antaa yleiskuvan tilanteesta vuoden 2024 heinäkuusta kuluvan vuoden heinäkuun puoliväliin.
Sen mukaan maa on käymässä läpi huolestuttavaa oikeusvaltion rapautumista, jolle on ominaista perusoikeuksien heikentyminen, demokratian tilan kaventuminen ja valtiokoneiston käyttö toisinajattelun tukahduttamiseen.
Raportti kertoo, että tietoverkkorikoksia koskevan erityislain uudistukset määrittelevät rangaistavaksi sisältöä, joka voi aiheuttaa ”hämminkiä” tai ”levottomuutta”. YK:n mukaan termit ovat ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa ja helpottavat kriittisten äänten vainoamista.
Tarkastelujaksolla ainakin 17 henkeä joutui oikeuteen julkaistuaan hallitusta arvostelevaa aineistoa somessa.
Vapausindeksin pohjamudissa
Nicaragua on pudonnut maailman lehdistönvapausindeksin sijalle 172/180. Se kielii journalismin harjoittamisen ehtojen jyrkästä heikkenemisestä.
YK tuomitsee sorron kohdistamisen myös maanpaossa oleviin riippumattomiin tiedotusvälineisiin. Nicaraguan kansallinen teknillinen yliopisto esti maaliskuussa 2025 mielivaltaisesti viiden tiedotusvälineen verkkotunnukset ”com.ni”, mikä rajoitti niiden näkyvyyttä verkossa.
Fled-säätiön mukaan alan jättävien toimittajien määrä jatkaa kasvuaan, mikä on seurausta koko ajan vihamielisemmäksi käyvästä toimintaympäristöstä.
– Sorto, leimaaminen ja jatkuva riski ovat tehneet journalismista erittäin vaarallisen ammatin. Se on pakottanut monet jättämään alan kokonaan oman ja perheensä turvallisuuden vuoksi, Fled tiivistää.
Moni yhä maassa oleva on valinnut hiljaisuuden, nimettömyyden ja täyden vetäytymisen, vaikka ei olisi eläkeiässä.
Unescosta ovet paukkuen
Toukokuussa saatiin esimerkki siitä, miten huonosti Nicaragua sietää vapaata journalismia, kun YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco myönsi Guillermo Cano -lehdistönvapauspalkintonsa La Prensa -lehdelle.
Vuonna 1926 perustettu La Prensa suhtautuu kriittisesti presidentti Daniel Ortegaan ja hänen vaimoonsa ja kanssapresidenttiinsä Rosario Murilloon, jotka määräsivät lehden suljettavaksi ja takavarikoitavaksi vuonna 2021.
Lehden henkilöstö lähti maasta vuotta myöhemmin ja jatkaa työtään netin kautta maanpaossa Costa Ricassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Espanjassa ja Saksassa.
Kun tuli tieto lehden palkitsemisesta, Nicaragua ilmoitti vetäytyvänsä Unescosta, joka ”on imperialistien palveluksessa”.
Nicaraguan hallitus piti maansa vanhimman sanomalehden palkitsemista ”häpeällisenä” ja luonnehti sitä ”nicaragualaisen isänmaallisuuden vastaiseksi pirulliseksi luomukseksi”.
Journalismin halveksuntaa
Eräs Costa Ricassa toimiva La Prensan toimittaja pitää tapausta kuvaavana Nicaraguan suhtautumiselle tiedonvälitykseen.
– Nicaragualla oli yli 30 miljoonan dollarin arvosta hankkeita Unescon kanssa, mutta se menettää mieluummin rahat ja avun kuin sietää sanomalehden palkitsemisen. Tämä kertoo, miten paljon journalismia halveksitaan.
Toinen, vasta toukokuussa Costa Ricaan siirtynyt toimittaja kertoo, miten yritti pitkään tehdä yhteistyötä maanpakolaismedian kanssa, mutta se oli viedä hänen mielenterveytensä.
– On tuhoisaa elää joka päivä pelossa, että jää kiinni. Jokainen poliisi ja partioauto herätti huolen, että he ovat etsimässä minua. Se ei ole elämää.
uutiskirje 