Tutkijoiden näkemys on, että nurmisäilörehuksi tuotettava biomassa soveltuu hyvin biokaasutukseen. Sen metaanituotto on erinomainen. Rehun säilöntäaine ylläpitää ja voi parantaa nurmimassan biokaasuntuotantoa.
Nurmi- ja biokaasualan tutkijat ja kehittäjät vaihtoivat kokemuksia ja tietoa peltobiomassojen hyödyntämisestä biokaasun tuotannossa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Jokioisissa pidetyssä tapaamisessa.
– Prosessi hävittää lannan hajun, painottaa Elina Virkkunen MTT:n Sotkamon yksiköstä.
Varsinkin sikatilojen lannanlevitys on saanut aikaan naapurien välisiä kärhämiä. Biogeneraattorin käyttö poistaisi tätäkin ongelmaa.
Virkkunen painottaa, että kyseessä on suljettu kierto. Samat ravinteet palautetaan takaisin lannoitteina kasveille.
– Lopputuotteen typpi on kasveille otollisessa muodossa, tutkija huomauttaa. Viljelijä säästää kierrättämällä ravinteita.
Estää huuhtoutumista
Pitkäaikaiset nurmet hyödyttävät ympäristöä. Ne estävät ravinteiden huuhtoutumista ja hoitavat maan kasvukuntoa. Osana viljelykiertoa ne parantavat myös muiden kasvien satoa sekä viljeltävyyttä.
MTT:n tutkimusten mukaan pitkäaikainen kasvusto vähentää kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään merkittävästi erityisesti eloperäisillä mailla. Nurmet sitovat tehokkaasti myös hiiltä ilmakehästä, sanoo erikoistutkija Oiva Niemeläinen MTT:stä.
Niemeläinen johtaa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta ”Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi ”.
– Selvitämme, saavutetaanko pitkäaikaisten nurmien ympäristöhyödyt, jos biomassa korjattaisiin biokaasuntuotantoon.
Viime kesänä hankkeessa kerättiin ja analysoitiin näytteitä pelloilta Jokioisten ja Sotkamon ympäristössä.
– Työ jatkuu taas ensi kesänä, Niemeläinen kertoo.
Suuri nurmipotentiaali
Suomessa on lähes 200 000 hehtaaria sellaista nurmea, jota ei viljellä tuotantotarkoituksiin eli kesantoja, hoidettuja viljelemättömiä peltoja, suojakaistoja ja -vyöhykkeitä. Niiden biomassasta saataisiin biokaasuntuotannossa energiaa viidestä kahteenkymmeneen megawattituntiin hehtaarilta satomäärästä riippuen.
Nurmien kiinnostavuutta biokaasuntuotantoon lisäävät tuttu viljelytekniikka sekä nurmikasvien ja lajiyhdistelmien soveltuvuus monenlaisille kasvupaikoille.
Kaasua myös autoihin
– Biokaasua voitaisiin syöttää maakaasuverkkoon ja käyttää myös ajoneuvokaasuna. Biokaasu on käytännössä samaa metaania kuin maakaasu, Virkkunen sanoo.
Virkkunen muistuttaa, että biokaasu niin maatiloilla kuin autojen polttoaineenakin korvaa fossiilisia polttoaineita. Saksassa esimerkiksi suuri osa takseista kulkee bio/maakaasulla.
Saksassa mädätetään Virkkusen mukaan paljon maissia kaasun tuotantoon.
Nurmella tuotetussa kaasussa on 60 prosenttia metaania ja loput hiilidioksidia, joka täytyy erottaa pois ennen käyttöä. Tämä lisää tuotantokustannuksia.
Hyviä tuloksia on Virkkusen mukaan saatu sekoittamalla eläinlantaa nurmiainekseen. Myös kalanperkeitä on hyötykäytetty.
– Kun nurmeen oli sekoitettu kymmenen prosenttia kalanpäitä ja perkeitä, energiansaanto kaksinkertaistui, Virkkunen kertoo. Lisäyksen aiheuttaa kalamassan korkea rasvapitoisuus.
Energiatuet eivät suosi
Pienemmät, usein maatilamittakaavan tuotantolaitokset pystyisivät parhaiten käyttämään lähialueidensa nurmia biokaasun tuotantoon.
– Suomen energiatukipolitiikka ei kuitenkaan suosi tällaista hajautettua mallia, Virkkunen ruotii.
Pitkäaikaisten nurmien perustamista tuetaan, mutta tukiehtojen mukaan hoidetut viljelemättömät pellot saa niittää vasta loppukesästä. Tämä saattaa rajoittaa sadon käyttöä biokaasuntuotantoon.
– Biokaasulaitoksen käsittelyjäännökselle ei makseta lannanlevitystukea, vaikka se levitetään lannoitteeksi nurmille ja muille viljelykasveille. Korjuukustannuksia saattavat nostaa myös lohkojen pieni koko ja hankala muoto sekä pitkät kuljetusetäisyydet, korjuukustannuksia laskenut MTT:n tutkija Timo Lötjönen toteaa.
Tällä hetkellä maatilakohtaisia biokaasulaitoksia on Suomessa kymmenellä paikkakunnalla. Ne tuottivat vuonna 2009 yhteensä noin 0,8 miljoonaa kuutiota biokaasua.