Tunarien vesiyhtiöiden kalliit jäljet Cochabambassa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Vesi- ja viemäripalveluiden ulottaminen kaikille Bolivian kolmanneksi suurimman kaupungin asukkaille on osoittautunut vaikeaksi.

Andien vuoristossa 2 600 metrin korkeudessa sijaitseva Cochabamba sai kansainvälistä kuuluisuutta 11 vuotta sitten, kun asukkaiden protestit pakottivat kaupungin perumaan vesihuollon yksityistämisen.

Yhä edelleen puolet Cochabamban liki 700 000 asukkaasta on vailla vesijohtoa ja viemäriä. Köyhimmät joutuvat ostamaan säiliöautoista kallista vettä, joka on usein varastettu kaupungin verkosta.

Cochabamba on ääritapaus Boliviassakin. YK:n tilasto vuodelta 2004 kertoo, että puhdasta juomavettä saa 85 prosenttia ja viemäröinnin piirissä on 46 prosenttia maan asukkaista.

Cochabamban vesihuollosta vastaa julkisen palvelun yhtiö Semapa. Se on vasta toipumassa huonon hallinnon aiheuttamista veloista eikä kykene laajentamaan jakeluverkostoaan. Vesihuollon ulottaminen koko kaupunkiin maksaisi yhtiön pääjohtajan Julio Vargasin mukaan 121 miljoonaa euroa.

Yksityistäminen jäi kokeiluksi

Cochabamban asukkaat ovat vaatineet vedenjakeluverkoston laajentamista jo pitkään. Vuonna 1999 kaupunki siirsi vastuun vedenjakelusta viiden eurooppalaisen ja kahden bolivialaisen yrityksen yhteenliittymälle, Aguas del Tunarille.

Sopimus takasi Aguas del Tunarille laajemmat oikeudet vesivaroihin kuin kunnallisella Semapalla oli ollut. Veden hinnan jyrkkä nousu ja tyhjät lupaukset jakelun laajentamisesta kuitenkin suututtivat asukkaat.

Aguas del Tunari oli luvannut Cochabambaan myös sähköä ja kasteluvettä, mutta nekin jäivät haaveiksi. Yksityistämispäätös kumottiin jo vuotta myöhemmin kaupunkilaisten laajan vastustuksen takia.

Ohjakset otti uudelleen Semapa, mutta sekään ei kuunnellut asukkaita. Yhtiön johto keskittyi korottamaan omia palkkojaan ja makseli niitä myös henkilöille, jotka eivät olleet yhtiön palveluksessa.

Lisää vettä patoamalla

Semapa tuottaa nyt 20,6 miljoonaa litraa vettä päivässä, mutta Cochabamban tarve on kaksinkertainen. Ongelma aiotaan ratkaista rakentamalla kaupungin lähistölle kolme jokea yhdistävä pato ja vesivoimala.

Patohanketta johtaa sosiaalinen yritys Empresa Misicuni, jonka hallituksessa on myös asukkaiden edustus. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2013.

Eteläisen Cochabamban asukkaat puuhaavat yhdistystä, joka ostaisi veden joko Semapalta tai Empresa Misicunilta ja hoitaisi itse jakelun alueensa vesijohtoverkkoon.

Tutkija Carlos Crespo tukee asukkaiden aloitetta.

– Bolivian tapauksessa sekä yksityinen että julkinen vesihallinnon malli ovat epäonnistuneet. Asukkaiden johtama järjestelmä olisi varmasti demokraattisempi ja tehokkaampi kuin aiemmat, hän arvioi.

Myös osuuskuntamallia on ehdotettu. Semapan pääjohtaja Vargas pitää ajatusta epärealistisena, koska osuuskunnan tulisi ottaa kantaakseen Semapan velat.