Brasilia ja Kiina vauhdittavat talouskasvuaan lukuisilla patohankkeilla kotona ja naapurimaissa. Etelä-Amerikassa ilmiö nähdään osana integraatiota, mutta Aasiassa jokien hyödyntäminen herättää ristiriitoja.
Brasilia on sopinut viiden vesivoimapadon rakentamisesta Peruun ja neuvottelee Bolivian kanssa kahdesta. Kaikki kohteet ovat Amazonin sivujokia.
Uudesta vesivoimasta hyötyy ennen muuta Brasilia, jonka sähköntarpeen ennustetaan tällä vuosikymmenellä kasvavan liki kuusi prosenttia vuodessa. Hallitus laskee, että vuonna 2019 tuotantokapasiteettia tarvitaan 167 000 megawattia ja kaksi kolmasosaa pohjaa vesivoimaan.
Vähemmän kiistoja
Rakentamalla padot ulkomaille vältetään ympäristöliikkeen ja alkuperäisasukkaiden vastarinta, jota olisi odotettavissa, jos Brasilia ryhtyisi valjastamaan lisää jokia omassa Amazoniassaan.
Boliviaan lähelle Brasilian rajaa kaavailtu Cachuela Esperanzan pato tuottaisi energiaa 990 MW eli lähes koko Bolivian tarpeen. Sähkön jakelu Boliviaan tulisi kuitenkin kalliiksi, sillä lähimpään kaupunkiin on melkein tuhat kilometriä.
– Hanke kannattaa vain, jos 90 prosenttia energiasta menee vientiin, bolivialainen insinööri Walter Justiniano sanoo.
Bolivian toista, jopa 3 000 MW:n voimalaa kaavaillaan Amazonin suurimpaan sivujokeen Madeiraan.
Etelä-Amerikan hallitukset näkevät patohankkeet osana taloudellista integraatiota. Ympäristöväki pitää niitä turhina ja tuhoisina. Pelkästään Brasilian Peruun rakentamat padot ja voimalinjat hävittävät 1,5 miljoonaa hehtaaria viidakkoa, ProNaturaleza-järjestö arvioi.
Aasiassa eripuraa
Tiibetin ylängöltä Kiinasta lähtevien suurien jokien valjastaminen on aiheuttanut ristiriitoja Aasiassa. Kiinan 1,3-miljardinen väestö ja kymmentä prosenttia hipova talouskasvu ovat lisänneet energiannälkää vielä Brasiliaakin enemmän.
Jangtsen, Mekongin ja Salweenjoen yläjuoksuille sijoittuu yli 80 isoa vesivoimahanketta. Alavirran maat Kambodzha, Laos, Thaimaa ja Vietnam perustivat 1995 Mekongin jokikomission valvomaan vesistön kestävää käyttöä.
Kesän 2009 ankara kuivuus sai jäsenmaat epäilemään, että Kiinan 21 patoa Mekongin yläjuoksulla ovat syynä virran kuivumiseen.
International Rivers Network ja muut ympäristöjärjestöt valittavat, etteivät Mekong-maat pane Kiinalle tarpeeksi hanttiin.
Mutta ristiriitoja on myös ryhmän sisällä. Vietnam hermostui maaliskuussa, kun Laos ilmoitti rakentavansa Xayaburiin 1 269 MW:n padon.
Kambodzha, Thaimaa ja Laos suunnittelevat Mekongiin kaikkiaan 11:tä patoa, joista yhdeksän tulisi Laosiin.
Isot pienten vesillä
Intia on ilmaissut huolensa Kiinan patohankkeista Brahmaputran latvajoilla. Samaan aikaan Intia kuitenkin saalistaa halpaa energiaa valjastamalla jokia Nepalissa ja Bhutanissa.
Burman vesivoimaa taas ovat hamuamassa Kiina, Thaimaa, Intia ja Bangladesh. Esimerkiksi Thaimaassa on voimakas patoja vastustava liike, joten rakentaminen on helpompaa rajojen takana.
Burmassa on työn alla 29 vesivoimahanketta ja suunnitteilla 14 lisää. Sähköstä 90 prosenttia menee vientiin.
Kiinan patohankkeet eivät rajoitu omaan maanosaan. Se on tunkeutunut myös Brasilian rakennusyhtiöiden reviirille ja pystyttää kolmea suurta patoa Ecuadoriin. Rahoittajana on Kiinan vienti- ja tuontipankki.
lehti 