Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa viime viikolla. Työnantajaleirin toivelistalta löytyvät muun muassa sunnuntai- ja ylityölisien poistaminen, työajan pidentäminen ja irtisanomissuojan heikentäminen.
– EK yrittää tilata uudeltakin hallitukselta työelämäheikennyksiä. Tälle linjalle saattaa tulla seuraavissa eduskuntavaaleissa stoppi, sanoo työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta järjestön tiedotteessa.
SAK:n hallitus arvioi, että vuoden 2027 eduskuntavaaleista on tulossa työelämävaalit. Puheenjohtaja Elorannan mukaan seuraavissa vaaleissa päätetään, millaisin pelisäännöin työpaikalla jatkossa toimitaan.
– EK tavoittelee lainsäädäntöä, jolla työehtosopimusten määräykset voi ohittaa, Eloranta kuvailee.
– Kuvitellaanko jossain, että ammattiliitot suostuvat sopimaan valtakunnallisen työrauhan ja sitten katselevat vierestä, kun työnantajat paikallisesti vesittävät sovitun? EK:n tavoitteiden toteuttaminen johtaisi siihen. Eli tulevaisuudessa työnantajat voisivat paikallisesti leikata palkkoja, lisätä työaikaa ja heikentää muita työehtoja ohi työehtosopimuksen.
"EK tavoittelee lainsäädäntöä, jolla työehtosopimusten määräykset voi ohittaa."
Jarkko Eloranta kritisoi EK:n linjauksia myös ristiriitaisiksi. Hänen mukaansa on nurinkurista sanoa tavoittelevansa ”vaurastuvia kotitalouksia” kuluttamaan ja sijoittamaan, kun samaan aikaan itse vastustaa työntekijöiden palkankorotuksia ja haluaa heikentää heidän työehtojaan.
– Palkansaajien ostovoima kasvaa palkankorotuksilla, Eloranta muistuttaa ja lisää, että EK:n ajamat rahoittamattomat veronkevennykset maksetaan joko velalla tai palveluleikkauksilla.
– Toisin sanoen tavallinen veronmaksaja kuittaa elinkeinoelämän miljardiluokan laskun myöhemmin tai heti heikentyneinä julkisina palveluina, toteaa Eloranta.
Julkinen sektori on tärkeä palkansaajille
Jarkko Eloranta muistuttaa SAK:n tiedotteessa myös julkisen sektorin merkityksestä palkansaajille. He ovat palveluiden käyttäjiä ja usein myös julkisen sektorin työntekijöitä.
SAK katsoo, että EK:n kiertoilmaus ”palvelulupauksen päivitys maksukykyä vastaavaksi” tarkoittaa leikkauksia. Järjestön mukaan hyvinvointivaltion romuttamisen sijaan täytyy turvata palvelujen rahoituspohja työllisyyttä ja kasvua vahvistamalla.
– Talouskasvu on hyvä tavoite. Julkisesti rahoitetut palvelut, esimerkiksi toimiva terveydenhoito, lasten varhaiskasvatus ja liikenneverkot mahdollistavat sen. Talouskasvu ei tapahdu myöskään ilman työntekijöitä. Ja kolmanneksi, työn tekijöiden täytyy saada osansa talouskasvun tuloksista. Elinkeinoelämän papereissa nämä seikat unohtuvat, Jarkko Eloranta kritisoi.
uutiskirje 
