Kansainvälinen jalkapallo ja korruptio ovat lähes synonyymejä. Fifan edellinen puheenjohtaja Sepp Blatter muun muassa junaili vuoden 2018 jalkapallon MM-kilpailut Venäjälle ja vuoden 2022 MM-kilpailut Qatariin.
MM-kisaisännästä päättäneen Fifan hallituksen useiden jäsenten epäiltiin ottaneen lahjuksia ennen vuonna 2010 tapahtuneita valintoja. Fifan puheenjohtaja Sepp Blatter joutui korruptiosyytösten keskelle ja jättämään lajiliiton johdon vuonna 2015. Blatter kärsii edelleen tuolloin saamaansa toimitsijakieltoa.
Blatterin seuraajaksi nousi Euroopan jalkapalloliiton pääsihteeri Giovanni Infantino. Hänet valittiin tuomaan integriteettiä kansainväliseen jalkapalloon. Mutta sama meno on jatkunut. Infantino on osoittautunut todelliseksi yksinvaltaisten johtajien liehittelijäksi.
Sen jälkeen, kun Infantino valittiin, hänet on muun muassa palkinnut Vladimir Putin Ystävyyden kunniamerkillä. Infantino on myös muuttanut osittain asumaan Qatariin, junaillut vuoden 2034 MM-kilpailut Saudi-Arabialle ja kirsikkana kakun päälle perustanut Fifan rauhanpalkinnon, joka myönnettiin Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille.
Fifa ei koskaan kertonut varsinaisia perusteita ylipäätänsä tällaisen palkinnon perustamiselle puhumattakaan siitä, että olisi perustellut mitenkään Trumpin valintaa palkinnon saajaksi. Norjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Lise Klaveness on voimallisesti kritisoinut palkintoa. Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti ei ole yhtynyt pohjoismaisen kollegan kritiikkiin.
Jalkapallon ja urheilun eettisyyttä ja integriteettiä painotetaan juhlapuheissa. Mutta miksi vuosikymmenestä toiseen erityisesti Fifan, mutta yleisemminkin kansainvälisten urheilujärjestöjen, toimintaan pesiytyy sitten tällaista kähmintää? Syynä on tietenkin raha ja valta.
Kansainvälisestä jalkapalloliitosta Fifasta, Kansainvälisestä olympiakomiteasta KOK:sta tai vaikkapa Euroopan jalkapalloliitto Uefasta on tullut rahantekokoneita, myös luottamushenkilöille. Näistä suurin rahantekokone on tietenkin Fifa ja sen neljän vuoden välein järjestettävät jalkapallon MM-kilpailut.
Keväällä julkistetun taloudellisen raportin mukaan Fifa tulee keräämään 13 miljardin dollarin tulot kuluneen neljän vuoden MM-kisaperiodilta. Näistä noin yhdeksän miljardia dollaria tulee tänä vuonna MM-kisoista.
Fifa kerää vajaat neljä miljardia dollaria MM-kisojen televisio-oikeuksien myynnistä ja kolmisen miljardia dollaria VIP-paketeista ja ottelulipuista. Arvioidut tulot lipuista ovat peräti kolminkertaistuneet edellisiin Qatarin kisoihin nähden.
Kysymys on kaikkien aikojen kalleimmista kisoista tavallisille jalkapallon ystäville. Fifa käyttää lipuissa dynaamista hinnoittelua. Peleihin on myynnissä yksittäisiä edullisia lippuja, mutta suurin osa lipuista maksaa satoja tai jopa tuhansia dollareita.
Aikaisemmin Fifa on pyrkinyt rajoittamaan ja estämään ottelulippujen trokausta. Nyt se pikemminkin kannustaa siihen. Ottelulippuja voi myydä virallisen portaalin kautta eteenpäin haluamallaan hinnalla, mitään rajoituksia ei ole. Mitä enemmän yli alkuperäisen hinnan lippuja onnistutaan myymään, sitä enemmän myös Fifa hyötyy, koska se ottaa 15 prosentin provision lipunhinnasta.
Jalkapallon kannattajien rahastus ei rajoitu vain tähän. Hotellien hinnat ovat pilvissä ottelupaikkakunnilla, mutta se on ollut tuttu ilmiö kaikkien suurien turnausten aikana. Aikaisemmin matkustaminen otteluihin joukkoliikenteellä on kuitenkin usein kuulunut ottelulipun hintaan, Yhdysvalloissa tästäkin päinvastoin rahastetaan.
Esimerkiksi New Yorkin -otteluihin, jotka pelataan New Jerseyn puolella, on edestakaisen junalipun hinnaksi stadionille ilmoitettu noin sata dollaria. Normaalisti vastaava lippu maksaa kymmenisen dollaria. Tämä siis satoja tai tuhansia dollareita maksavan ottelulipun päälle. Asiasta käydään vielä kisojen alla kovaa vääntöä.
New Yorkin pormestari Zohran Mamdani on tehnyt oman vastaiskun ja arpoo kaupunkinsa asukkaiden kesken loppuottelua lukuun ottamatta kaikkiin New Jerseyn -peleihin tuhat lippua, joiden hinta on 50 dollaria sisältäen kuljetuksen otteluun.
Paine puuttua kustannuksiin on kova. Fifa joutui jo luopumaan siitä, ettei stadionille saisi tuoda omaa vesipulloa. Ottelut tullaan pelaamaan todennäköisesti kovassa helteessä, ja monet stadionit ovat vieläpä kattamattomia, joten varjoakaan ei saa suojaksi. Tällä rajoituksella olisi leikitty jo katsojien terveyden kanssa.
Kiinnostavaa onkin nähdä, ovatko MM-kisastadionit kuinka täysiä kisoissa. Vielä hetki ennen turnauksen alkua lippuja on runsaasti saatavilla. Viime kesänä Yhdysvalloissa pelattu seurajoukkueiden MM-kilpailu floppasi katsojamäärissä ja otteluita pelattiin puolityhjillä stadioneilla lipunhintojen karattua käsistä.
Raha on ohittanut urheilun Fifassa. Neljä vuotta sitten Qatarin MM-kisat siirrettiin pelattavaksi keskellä sarjakautta talvella, jotta olosuhteet olisivat olleet edes jotenkin inhimilliset. Myös näissä kisoissa ovat pelkona helleaallot, mutta myös rajut ukkoset.
Yhdysvalloissa on tarkat säännökset siitä, että ottelut pitää keskeyttää avostadioneilla, jos salamoita iskee lähellä stadionia. Tämä voi johtaa siihen, että ottelut venyvät pitkälle. Seurajoukkueiden MM-kilpailuissa viime kesänä Chelsean ja Benfican välistä ottelua oli jäljellä vain muutama minuutti varsinaista peliaikaa, kun peli jouduttiin keskeyttämään lähes kahdeksi tunniksi salamoinnin vuoksi.
Raha on myös vaikuttanut joukkuemäärään turnauksessa. Qatarin kisoissa oli mukana 32 maata. Nyt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa pelattavissa kisoissa on jo 48 maata. Tämä merkitsee ottelumäärän nousemista edelliskisojen 64:stä peräti 104 peliin.
Tämä tulee näkymään väistämättä pelin tasossa. Jalkapallon suurmaiden ja yllättäjinä kisoihin päässeiden maiden tasoero on valtava. Alkulohkoissa nähdään todennäköisesti myös entistä enemmän pelejä, joissa ei ole suurta panosta. Tuttuun tapaan lohkon kaksi parasta pääsevät jatkopeleihin, mutta myös peräti kahdeksan parasta kolmosta yhteensä 12 alkulohkosta.
Toisaalta joukkuemäärän kasvattaminen tuo myös romantiikkaa kisoihin. Mukana on maita ja pelaajia, joita suuri yleisö ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Mukana MM-kisoissa on sellaisiakin jalkapallomaita kuin Curacao, Haiti, Jordania, Kap Verde ja Uzbekistan.
Näillä mailla tuskin on mahdollisuuksia loppupeleissä. Maailmanmestari tulee tälläkin kertaa Euroopasta tai Etelä-Amerikasta, kuten aina ennenkin. Jalkapallon maailmanmestaruus on ratkaistu 22 kertaa, voittajamaita on vain kahdeksan.
Tuskin uutta maailmanmestarimaata nähdään tälläkään kertaa. Vahvimmat ennakkosuosikit ovat Euroopasta Espanja ja Ranska sekä Etelä-Amerikasta Argentiina ja Brasilia.
Tällainen väsynyt ja kyyninen keski-ikäinen jalkapallon ystävä, jonka mielestä parhaat MM-turnaukset pelattiin jo viime vuosituhannella, miettii, jaksaako pelejä kuinka paljon katsoa. Varsinkin kun niistä monet tulevat hankalaan aikaan ja Elisan-kaapelitaloudessa asuvana pitäisi vielä ostaa maksullinen kanavapaketti MTV:llä näytettäviä otteluita varten.
Mutta jälleen kerran todella monelle lapselle nämä ovat ne ensimmäiset MM-kilpailut, joista innostuu ihan yhtä paljon kuin itse yhdeksänvuotiaana mustavalkoisesta mökkitelevisiosta Meksikon vuoden 1986 kisoja tuijottanut.
Urheiluherrat, rouvia ei kauheasti ole, eivät kaikesta kähminnästään huolimatta ole onnistuneet vieläkään tuhoamaan hienoa lajia.








