Alkuviikosta Suomen kaupallinen media turvautui Euroopan unionin komissioon ja valitti YLEn uutisotsikoiden näkymisestä kauppakeskusten näyttötauluilla. Kantelu kruunasi jo jonkin aikaa jatkuneen kirjoittelun, joka haastaa YLEn.
Kaupallisten mediapäättäjien julkinen esiintulo oli tervetullut. On hyvä, että kabinettikampituksen sijaan asioista puhutaan avoimesti. On hyvä, että komissiolta haetaan kanta asiaan, joka koskee koko Eurooppaa.
BBC ja monet muut julkisen palvelun yhtiöt ympäri Eurooppaa ovat täsmälleen samassa tilanteessa kuin YLE. Talouden taantuma ja internetin merkityksen kasvu ovat ajaneet kaupallisen median vaatimaan julkisen palvelun yhtiöiden heikentämistä.
Hyökkäys on sikäli yllättävä, että mikään ei ole muuttunut YLEn sisällöissä. Esimerkiksi valituksen kohteina olevat näyttötaulut ovat toimineet jo vuosia, valituksitta. YLE tekee edelleen samoja julkisen palvelun ohjelmia, joita YLE on tehnyt vuosikausia.
Kritisoidussa YLEn uudessa mahdollistajastrategiassa on kyse vain kolmesta asiasta. Siitä, miten perinteinen YLEn sisältö saadaan mahdollisimman kattavasti suomalaisten ulottuville, myös uusilla jakeluteillä. Siitä, miten avoimuutta lisäämällä suomalaiset pääsevät aiempaa paremmin mukaan vaikuttamaan ja muokkaamaan YLEn sisältöjä.
Siitä, miten YLE voi yhteistyötä lisäämällä kulkea yhdessä kaupallisen median kanssa läpi talous- ja nettimurroksen. Kaikkea tätä tavoitellaan perinteisellä sisältötarjonnalla nykyisen laissa määritellyn julkisen palvelun rajoissa.
Julkinen palvelu on arvovalinta. Julkisella palvelulla tuodaan kansalaisille avoimesti tarjolle vaihtoehtoinen, ei-kaupallinen näkymä maailmaan. Julkinen palvelu tukee kansanvaltaa ja edistää alueellista kulttuuria.
YLE tekee sitä, mitä lainsäätäjä edellyttää, ja myös sitä, mitä kaupallinen media ei halua tai osaa tehdä. YLE pitää huolen siitä, että tuloista tai varallisuudesta riippumatta jokaisella suomalaisella on näkymä monipuoliseen ja monikulttuuriseen maailmaan. Julkista palvelua ei voi selittää tai perustella kaupallisesta näkökulmasta.
Talouden markkinalogiikka ei ole tapa arvioida julkisen palvelun merkitystä ja menestystä. Julkinen palvelu saattaa vääristää markkinoita. Tämä vääristymä on syytä ottaa huomioon, mutta sitä ei voida kokonaan poistaa.
Arvovalinta tarkoittaa sen hyväksymistä, että julkisen palvelun hyödyt koko yhteiskunnalle ylittävät ne haasteet, joita se mahdollisesti kaupalliselle medialle tuottaa. Nyt käytävässä keskustelussa on kyse tästä yhtälöstä. Omasta näkökulmastani YLEn tehtävä on maksimoida se hyöty, jota YLE isänmaalle tuottaa. Suomalaiset ovat ansainneet enemmän.
Kaupallisesta näkökulmasta tavoite on minimoida ne haitat, joita YLE kaupalliselle medialle aiheuttaa. Mitä suppeampi YLE, sitä parempi kaupallisille mediayhtiöille.
Arvaan, että yhtäkkiä kuumentunut keskustelu pyrkii vaikuttamaan lainsäätäjään. Toivon, että tästä kohusta huolimatta YLE voi jatkaa pitkäjänteistä yhteistyötä kaupallisen median kanssa. Uskon, että tulevaisuuden pelosta kumpuava epäluulo julkista palvelua kohtaan hälvenee vasta, kun YLE voi avoimella yhteistyöllä osoittaa, että se kantaa vastuuta koko suomalaisen median tulevaisuudesta. Julkinen palvelu ei ole osa ongelmaa, mutta se voi olla osa ratkaisua.
lehti 