Kansan Uutiset julkaisi 18.7. verkkosivuillaan UP-artikkelin kuntaliitosten tarpeellisuudesta. Asia vaatii pientä kommenttia.
Artikkelin henki oli että kuntaliitokset ovat tarpeellisia, koska Suomessa on olemassa useita erittäin pieniä kuntia. Samantyyppistä keskustelutyyliä edustavat myöskin ministerit Paula Risikko ja Maria Guzenina-Richardson. He ottavat esimerkin kunnasta joka sai pari kallista erikoissairaanhoidon potilasta ja joutuin sen takia rahavaikeuksiin. Tämä kunnan rahaongelma on heidän mielestään osoitus kuntaliitosten tarpeellisuudesta. Kustannuksia voidaan myöskin tasoittaa ottamalla lainaa. Kuntaliitos ei ole ainoa ratkaisu tällaisissa tapauksissa.
Meidän on nyt kuitenkin päästävä tällaisesta lapsellisesta väittelytyylistä ja katsoa asiaa järkevästi kokonaisuuden kannalta. Järkeviä demokratiaa ja tehokkuutta edistäviä ratkaisuja on helppo löytää. Hyvien ratkaisujen löytäminen vaikeutuu, jos ruvetaan ajamaan cityliberalistista populismia ääntenkeruun takia.
Olen heti Paras-hankkeen käynnistämisestä lähtien ehdottanut mallia, jossa yhteistä yläastetta ja terveyskeskusta ylläpitävien kuntien on liittyvä yhteen. Siten maksimoidaan demokratia ilman turhia kuntayhtymiä. Kuntayhtymät eivät kuitenkaan ole niin pahoja verrattuna esimerkiksi yksityisiin palveluntuottajiin, että kuntaliitoksia olisi tehtävä suurimman kuntayhtymän rajojen mukaan, vaan esimerkiksi työssäkäyntialue vahvistetaan luomalla demokraattista väliportaan hallintoa, joka ylläpitää erikoissairaanhoitoa, maakuntahallintoa ja ammattikoulutusta. Tämä olisi myöskin Vasemmistoliiton puolueohjelman mukainen ratkaisu. Tälle elimelle annetaan verotusoikeus.
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan 5000 – 15000 asukkaan kunnat toimivat tehokkaimmin. Puitelain mukaisia terveydenhoidon jäykkiä ja tehottomia yhteistyöalueita on purettava, kun laki pian menee umpeen. Perusterveydenhoito on säilytettävä kunnissa.
Risikko on ehdottanut, että perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito liitetään yhteen. Kokoomus haluaa tällä tavalla hävittää demokratiaa niin, että kansallisten ja kansainvälisten suuryhtiöiden mahdollisuudet toimia ilman ”turhaa” valvontaa paranevat. MedOne, Terveystalo ja monet muut toimijat toimivat sekä perusterveydenhoidossa että erikoissairaanhoidossa, eivätkä halua mitään rajoja.
Haluammeko ajaa omaa demokraattista ja tehokasta vaihtoehtoa vai peesaammeko uusliberaaleja ja annamme uusliberaalisen vallankumouksen jatkua ilman vastarintaa ja vaihtoehtoa?
Yhteiskunnalliset olosuhteet ja hallinnolliset puitteet määräävät missä määrin palveluja yksityistetään eikä kunnanhallituksen puheenjohtajan puolueväri.
lehti 