ELÄMÄ ENNEN KAIKKEA (Life, Above All, Etelä-Afrikka-Saksa 2010). Ohjaus: Oliver Schmitz. Käsikirjoitus: Dennis Foon. Perustuu Allan Strattonin romaaniin. Kuvaus: Bernhard Jasper. Musiikki: Ali N. Askin, Ian Osrin. Pääosissa Khomotso Manyak. Lerato Mvelase, Keaobaka Mahanyane. (Elokuvan ensi-ilta oli 19.8.)
Tunnekylläinen sosiaalidraama näyttää, miten ilman rotusortoakin mustien elämä voi olla nykypäivän Etelä-Afrikassa köyhyyden, sairauksien, huolien ja väkivallan koettelemaa. Vivahteikkaassa tematiikassa nousee tärkeäksi perinteisten uskomusten ja modernin jännite.
Elokuvan iso paha pöpö on AIDS, joka koskettaa läheltä elokuvan nuorta päähenkilöä. 12-vuotias Chanda elää todellisuudessa, jonka haasteisiin elintasossa kylpevillä (länsimaisilla) ikätovereilla tuskin on valmiuksia.
Eteläafrikkalaisfilmi vie kovaan maailmaan ilman sentimentaalisuutta.
Äiti on sairas ja isäpuoli työtä vieroksuva juoppo, kaksi pikkusisarta ovat paljolti Chandan kontolla. Tosin vielä heikommilla on ikätoveri ja paras ystävä Esther, rähjäisessä majassa yksin asuva ja kaikkien vieroksuma prostituoidun alku.
Tarina ei kerro mitään sinänsä uutta ja mullistavaa kurjuuden realiteeteista, poikkeuksellista on päähenkilön nuoruus ja urheus niiden keskellä. Tässä suhteessa hienoja sukulaisfilmejä ovat Maria Full of Grace (2003) ja Ei nimeä (2009).
Chanda näyttää, miten kovastakin paikasta voi selviytyä, kunhan äly, empatia ja ponnistuskyky ovat kohdallaan.
”On sinulla melkoinen tytär”, kehuu naapurin tuhti rouva ja osoittaa omalla esimerkillään, miten edellä mainittuun litaniaan on lisättävä tärkeä yhteisöllinen tekijä, solidaarisuus.
Eteläafrikkalaisfilmi vie kovaan maailmaan ilman sentimentaalisuutta. Ei melodramaattisia alleviivauksia tai sosiaalipornoa, vaan asioiden kuvaamista niiden omalla painollaan.
Karheaa, hellää ja koruttoman runollista.
lehti 