Nyt on työllisyystilanne alkanut parantua. Biosin ekonomisti Jussi Ahokas, onko työttömyyskriisi siis peruttu?
Todellakin, nyt näyttää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan siltä, että tilanne työmarkkinoilla ei enää ainakaan merkittävästi huononnu. Odotellaan nyt vielä kuitenkin seuraavien kuukausien tilastojulkistukset, ennen kuin mennään sanomaan, että työllisyystilanne parantuu.
Trendiluvut, joiden perusteella itsekin tässä tilannetta arvioin, heilahtelevat nimittäin sen verran tuoreimman julkaisun mukana, että ei pidä mennä asioiden edelle.
Työttömyyskriisiä ei kyllä voida tuoreiden elokuun lukujen pohjalta julistaa loppuneeksi. Edellisten vuosien aikana tilanne pääsi niin pahaksi, että työvoimatutkimuskin näyttää yhä lähes 300 000 henkilön olevan työttömänä. Katsotaan tätä perumista sitten uudestaan, kun päästään lähemmäksi 200 000 henkilöä työttömien trendiluvussa.
Voimmeko vielä sanoa, minne uudet työpaikat ovat syntyneet?
Toimialatason tietoa ei elokuulta ole saatavilla, mutta Tilastokeskus julkaisee kuukausittain sektorikohtaisia tietoja. Niiden mukaan näyttää siltä, että elokuun hyvät uutiset työllisyydessä osuivat erityisesti julkisen sektorin työllisyyteen. Siellä työllisten määrässä oli nousua selvästi enemmän kuin yksityisellä sektorilla, missä työllisten määrä on oikeastaan jämähtänyt vuoden 2024 tasolle.
Kansantalouden tilinpidon luvut vuoden 2026 toiselta vuosineljännekseltä kertovat sektoreiden työllisyydestä sellaista, että vuodentakaiseen verrattuna julkisen sektorin työllisyys olisi jokseenkin ennallaan ja yksityisen sektorin työllisyys olisi pudonnut yli 25 000 henkilöllä. Julkinen sektori näyttää siis vetävän juuri nyt paremmin kuin yksityinen.
Toimialoittain katsottuna hieman yllättäen vuoden 2025 toisesta neljänneksestä vuoden 2026 toiseen neljännekseen informaatio- ja viestintäpalveluissa työllisten määrä on pudonnut suhteellisesti voimakkaimmin, sitten maatalouden ja seuraavaksi suurin piirtein samaa tahtia teollisuuden, rakentamisen sekä kaupan.
Yritystoimintaa tukevissa palveluissa puolestaan nähdään viimein kasvua ja samoin taide- ja virkistyspalveluissa. Se on helpottavaa, koska vuoden 2023 jälkeen näillä toimialoilla on ollut erityisen vaikeaa.
Mitä muuta tilastot kertovat nykyisestä työttömyystilanteesta?
Näyttää siltä, että 15–74-vuotiaiden ikäryhmässä työvoiman määrä näyttää edelleen kasvavan. Esimerkiksi elokuussa tämä kasvu voimisti työttömyysasteen putoamista sen rinnalla, että myös työttömiä oli elokuussa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Mutta tässä tehdään nyt tulkintoja vahvasti tutkimuksen virhemarginaalin sisällä, että muistetaanpa olla varovaisia.
Voiko hallitus ottaa kunniaa parantuneesta tilanteesta?
Kyllä minun nähdäkseni voi. Se on vuoden 2025 jälkeen lopettanut jokseenkin kokonaan julkisen talouden sopeuttamisen ja tehnyt siten tilaa kokonaiskysynnän kasvulle Suomen taloudessa.
Ei ole tästä syystä lainkaan yllättävää, että talous taas kasvaa vähän vauhdikkaammin ja että työllisyystilannekaan ei enää näytä heikkenevän. Kyllä tässä vahvasti modernin rahatalouden peruslainalaisuudet tulevat todistettua: jos haluat enemmän taloudellista aktiivisuutta, älä harjoita myötäsyklistä kiristävää finanssipolitiikkaa.
Kuinka suuri vaara on sille, että työttömyys jää pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle?
Poliittisesti tämä vaara on todella suuri. Nythän näyttää siltä, että sopeutuspolitiikka jatkuu kovana jo tulevina vuosina, kun todennäköisesti pääministeripuolueeksi nouseva SDP on ottanut julkisen talouden tasapainottamisen kunniatehtäväkseen ja vaaliaseekseen.
Vaikka velkajarrusopimuksen mukaista yli 10 miljardin euron sopeutusta ei ehkä enää kannatakaan odottaa, kun yksi puolue toisensa perään on sitä alkanut julkisuudessa epäillä, sellaista 4-6 miljardin euron sopeutusta voitaneen pitää peruslähtökohtana tulevalle hallituskaudelle.
Ja nyt on empiirisesti todistettu, mitä tällainen runttaaminen vieläpä etupainotteisesti, eli ensimmäisiin hallituskauden vuosiin painottuen tekee Suomen taloudelle.
Ei se voi mitenkään olla työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa, varsinkin aiempi sopeuttaminen on jo tehnyt pohjalle tuhojaan. Tästä näkökulmasta sanoisin, että käsillä on vain lyhyt hengähdystauko, ennen kuin taas mennään täysillä työttömyysasteen ylämäkeen.
Toki sitten on paljon muitakin vaaroja, jotka liittyvät esimerkiksi geopoliittiseen tilanteeseen, tekoälyintoiluun sekä ekologisen kriisin aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin. Jos nämä pian realisoituvat negatiivisena talousshokkina, ei huono talouspolitiikka ole enää ainoa syy sille, ettei nyt saavutettu korkea työttömyys sula pois.






