Nyt syksyllä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn on tulossa vain yhden vaihtoehdon sisältävä asemakaavanmuutos. Valtuustolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tai hylätä suunnitelma.
Oksanen pitää valitettavana, että kaupunginhallitus teki taannoin sillan sijoituksesta yksityiskohtaisen päätöksen. Vasta tämän jälkeen yleisönosastoissa ja sosiaalisessa mediassa asiasta pääsi käyntiin vilkkaampi keskustelu..
Kyse on merkittävästä ratkaisusta Aurajoen arassa kansallismaisemassa, vaikka riita on vain yhden korttelin mittaisesta erimielisyydestä. Kaupunginhallitus naulasi paikaksi Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välin. Toisena vaihtoehtona on ollut korttelin verran yläjuoksulle päin sijoittuva paikka Vanhan Suurtorin ja vanhan pääkirjaston edustan Vähätorin välillä.
Perimmiltään on kyse, mitä tehdään Tuomiokirkkosillan ja Auransillan väliselle avoimelle vesiosuudelle maisemassa, vai tehdäänkö mitään.
Oksanen muistuttaa, että Vasemmistoliiton Turun kunnallistoimikunnan päätöksen mukaan yhteyttä ei tarvita lainkaan. Kevyenliikenteen toimivuuden kannalta uutta ylitystä Aurajoen ylitse on vaikea perustella.
Kivenheiton päässä sijaitsevalta Tuomiokirkkosillalta pääsee helposti Vähätorille. Jokivartta alempi vaihtoehto johtaisi taas siinä mielessä umpikujaan, että kevyenliikenteen väylän jatkaminen Kauppiaskatua pitkin kauppatorille tuskin saa taakseen poliittista enemmistöä. Väylän varrelta olisi raivattava tilaa pysäköintialueelta.
Oksanen toppuuttelee hätiköidyn ratkaisun tekemistä. Pitäisi odotella, mitä Kauppatorin alle suunnitellulle parkkiluolalle tosi asiassa käy. Se saattaisi vaikuttaa myös parkkialueen kohtaloon.
Pertti Paasio vastustaa siltaa
Demarien veteraanipoliitikko Pertti Paasio vastustaa sillan rakentamista.
– Mielestäni hanke olisi hylättävä, jotta näkymä Auransillalta Tuomiokirkolle säilyisi entisellään, Paasio kirjoittaa Turun Sanomien yleisönosastossa.
Paasio pahoittelee ylipäänsäkin sitä, että nyt kiistellään kahden rakentamisvaihtoehdon välillä, kun kolmas mahdollisuus on jättää silta kokonaan rakentamatta.
Ylemmän vaihtoehdon kannattajiksi ovat ilmoittautuneet arkkitehdit Elli Toikka, Viri Teppo-Pärnä, Pekka Pitkänen ja Benito Casagrande.
Ryhmät sekaisin
Poliittisten ryhmien sisällä vallitsee erilaisia käsityksiä suhtautumisessa sijoitusvaihtoehtoihin. Paasio pitää parempana rakentaa silta, jos se ylipäätään tehdään, ylemmäksi Aurajokea. Puoluetoverit ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa olivat alemman vaihtoehdon kannalla.
Vasemmistoliiton kaksi edustajaa ja vihreiden kolmesta kaksi olisivat halunneet sillan ylemmäksi kevään kokouksessa. Demarit ja kokoomus pysyivät yhtenäisinä alemman vaihtoehdon voittaessa äänin 8-4.
Kaupunginvaltuuston demariryhmän kantaa ei ole vielä punnittu, mutta sama pätee myös kokoomuslaisiin. Ex-apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala (kok.) on ilmoittautunut ylemmän vaihtoehdon kannattajaksi. Casagranden näkemyksen ymmärtää siinä valossa, että hän hankki aikanaan haltuunsa Ingmanin talon ylemmän siltalinjauksen tuntumassa.
Sillan rakentaminen, sen paikka tai rakentamatta jättäminen on pitkälti arvostuskysymys. Paasio sanoi kirjoituksessaan, että siltahanketta ei tulisi ratkaista pelkästään esimerkiksi pyöräilyliikenteen etunäkökohdilla, kun toisessa vaakakupissa painavat Turun ja koko maankin kansallismaiseman kulttuuriset, esteettiset ja historialliset arvot.
Oksanen ei sulje pois mahdollisuutta rakentaa Tuomiokirkkosillalle levennys kevyenliikenteen välityskyvyn parantamiseksi korkeakoulukeskittymästä ja sen lähialueilta keskustaan. Oksasen mukaan kaupungin liikennesuunnittelussa ideaan on suhtauduttu penseästi.
lehti 