Keskisuomalaiset kunnat eivät näytä löytävän yhteistä linjaa suhtautumisessa Päijänteen biosfäärihankkeeseen. Jyväskylän kaupunki liputtaa hankkeen puolesta, kun taas esimerkiksi Jämsän kaupunki ei pidä biosfäärialueen perustamista tarpeellisena, vaikka kaupunginhallituksen vasemmistoliittolainen jäsen Arja Paakkanen kuinka yritti puhua asian puolesta.
Jämsän kaupungin mielestä hyödyt biosfäärialueen perustamisesta alueen kunnille ja elinkeinoelämälle olisivat epätodennäköisiä, eikä sillä arvioitu olevan myöskään matkailullisena vetovoimatekijänä myönteistä merkitystä. Kaupungin mielestä biosfäärialueen perustamiseen liittyisi myös ”liian suuria riskejä sekä uhkia erityisesti metsäsektorin ja sen työpaikkojen kannalta”.
Jämsän kaupunginhallitus löi kantansa lukkoon jo kuukausi sitten, vaikka Keski-Suomen ympäristökeskuksen edustaja saapuu vasta tänään torstaina Jämsään esittelemään raporttia, jossa selvitetään biosfäärialueen perustamisedellytyksiä.
Minusta biosfäärialueessa on vain yksi vika. Sanotaan, ettei nimi miestä pahenna, mutta hyvän hankkeen tielle vaikeanoloinen nimi tuo ylimääräisiä esteitä. Biosfäärialue on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon maailmanlaajuisesti tunnettu brändi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostaa vähän oudolta.
Biosfäärialueella tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaista mallialuetta. Kehityksen pitää olla ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti sillä tavalla kestävää, että se tyydyttää nykyhetken tarpeet, eikä kuitenkaan vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Ihan kannatettava ajatus siis. Tällaisia alueita on jo sadassa maassa yhteensä reilu 500.
Jämsän kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista paistaa aiheeton pelko siitä, että Päijänteen biosfäärialue on jokin luontoaktivistien katala salajuoni metsäteollisuuden toimintamahdollisuuksien sabotoimiseksi.
Jämsäläisten päättäjien kannalta biosfääri-sanassa on vielä aivan erityinen vika. Se on tuo f-kirjain. Jämpsän murteessa kun ei tunneta koko mokomaa ähvää.
lehti 