– Jos musiikki keksittäisiin nyt, sitä epäilemättä markkinoitaisiin hyvinvoinnilla, yhteisöllisyydellä ja ekologisuudella, totesi Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen professori Tuomas Eerola juhlaluennossaan torstaina.
Eerolan mukaan musiikki on yksi tehokkaimpia kielteisten mielialojen häivyttäjistä. Musiikin tiedetään olevan tehokas ja keskeinen tunteiden itsesäätelyn keino, jonka merkitys on korostunut erityisesti nuorilla ja vanhuksilla.
Musiikinkuuntelu toimii mielialaa parantavana ja kognitiivisia taitoja (tiedollisia toimintoja) kuntouttavana terapiana esimerkiksi masennuksesta tai aivohalvauksesta toipuessa. Musiikin harjoittelu auttaa ylläpitämään kognitiivisia taitoja ikääntyessä.
Soittamalla myös yhteishenkeä
Yhteismusisointi kykenee Eerolan mukaan parantamaan yhteishenkeä ja ryhmän yhteistyökykyä. Musiikki auttaa myös rakentamaan merkityssuhteiden verkostoja, jotka moninkertaistavat muistikapasiteettimme. Saamme kiittää tästä ominaisuudesta esimerkiksi kansallistarustomme, Kalevalan olemassaoloa.
”Ihanaa leijonat ihanaa”, ”Finlandia-hymni” tai ”Suvivirsi” ovat esimerkkejä siitä, miten musiikki tuo konkreettisella tavalla käsiteltäväksi sosiaalisten tilanteiden sisältöjä ja luo ja vahvistaa ryhmän identiteettiä.
– Kaiken tämän lisäksi musiikki on pääosin aineeton hyödyke, eikä siten kuluta merkittävästi ympäristöä. Musiikin ymmärtäminen, nauttinen ja siitä hyötyminen ei myöskään vaadi erityistä koulutusta tai lahjakkuutta.
– Musiikki ymmärretään paljolti myös yli kulttuurirajojen, se on harvoin poliittisten tai uskonnollisten kiistojen kohde. Elävän musiikin kuunteleminen sekä musisointi ja laulaminen millä tahansa taitotasolla on mielellemme sitä, mitä liikunta on keholle, Eerola tiivisti.
uutiskirje 