Yleisradion rahoituksesta on vihdoin löytynyt periaatteellinen sopu eduskuntaryhmien kesken. Yleisradiossa voidaan vihdoin hengähtää, sillä toteutuessaan Yle-vero turvaa yhtiön toiminnan pitkälti lähes nykyisessä laajuudessa.
Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi nimittämisensä jälkeen, että Yleisradion rahoitukseen etsitään ratkaisumalli nopealla aikataululla ja viimeistään jouluun mennessä. Nyt joulu on jo ovella ja yksimielisyys Ylen rahoituksesta on syntynyt eduskuntaryhmien kesken. Tämän jälkeen tarvitaan enää nimet papereihin, jotta virkamiehet pääsevät valmistelemaan uuden veron käytännön toteutusta.
Yle-vero on pitkälle jalostunut versio kuopatusta mediamaksusta ja budjettirahoituksesta. Mediamaksua olisi kerätty kaikilta kansalaisilta saman verran ansiotasoon katsomatta. Uusi Yle-vero korvaa nyt aikansa eläneen tv-maksun.
Pienituloisimmat – kuten monet opiskelijat ja eläkeläiset – sekä tulottomat vapautuisivat Yle-verosta kokonaan.
Uudessa järjestelyssä on siirrytty hiukan budjettirahoituksen suuntaan, mutta uusi maksu kerätään kuitenkin korvamerkittynä verona kuten sairausvakuutus- tai työeläkemaksu. Yle-veron tuotto siirrettäisiin erityiseen radiorahastoon, josta vuosittain annettaisiin Yleisradion käyttöön sovittava summa. Tuo summa on tarkoitus päättää useammaksi vuodeksi eteenpäin niin, että siihen tulee vain indeksikorotukset. Näin se toisi varmuutta Yleisradion toiminnan suunnitteluun ja takaisi pitkäjänteisen toiminnan.
Yle-vero on progressiivinen, joka määräytyy ansio- ja pääomatulojen perusteella eli se kallistuisi tulojen lisääntyessä. Pienituloisimmat eli alle 7 000 euroa vuodessa ansaitsevat – kuten monet opiskelijat ja eläkeläiset – sekä tulottomat vapautuisivat Yle-verosta kokonaan. Nythän kaikki tv:tä katsovat laitteesta riippumatta joutuvat maksamaan vuosittain tv-maksua noin 250 euroa. Vuoden 2013 alusta uusi Yle-vero olisi maksimissaan 140 euroa henkilöltä eli kahden aikuisen taloudessa tv-kustannukset maksimissaan pysyisivät lähes ennallaan.
Ratkaisuun liittyvä radiorahasto, jota muun muassa Vasemmistoliitto on jo aiemmin esittänyt, poistaisi pelkoja siitä, että eduskunta voisi budjettikäsittelyn yhteydessä milloin vain kajota Yleisradion rahoitukseen. Toki eduskunta voi halutessaan muuttaa Yle-veron maksuperusteita, jotka vaikuttavat siihen, miten paljon jaettavaa rahastoon kertyy. Pelko on kuitenkin teoreettinen eikä sen toteutuminen tunnu kovin todennäköiseltä.
Jos nyt löydetty malli Yleisradion rahoituksesta toteutuu, niin kyse on merkittävästä viestintäpoliittisesta ratkaisusta. Sillä turvataan Yleisradion asema ja tulevaisuus julkisen palvelun yhtiönä. Kovin taitava ennustaja ei tarvitse olla, jos arvioi kaupallisten viestintäalan toimijoiden nousevan vastustamaan nyt syntynyttä ratkaisua.
uutiskirje 