Kansan Uutisten Viikkolehdessä käynnistyneeseen mielenkiintoiseen stallarikeskusteluun voisi lisätä vettä myllyyn toivomuksella, että joku nopean toiminnan kustantamo julkaisisi suomeksi R. H. Tawneyn teoksen Religion and the Rise of Capitalism.
Siinä historioitsija Arnold J. Toynbeen mukaan verrataan kommunisteja ja kalvinisteja toisiinsa.
Lähtökohtana on uskonnollisen moraaliopin keskeinen paradoksi, että vain niillä on rohkeutta ryhtyä mullistamaan maailmaa, joiden käsityksen mukaan heidän palvomansa korkeampi voima on jo järjestänyt kaikki parhain päin. Tätä eivät asiaan vihkiytymättömät vain vielä tiedä. Siksi heidän päänsä on käännytettävä.
Tämä ennaltamääräämisoppi, predestinaatio, on itse asiassa koko teknologian edistysmyytin, kapitalistisen jatkuvan kasvun peruslähtökohta. Toynbee kutsuu tätä välttämättömyyksien palvojien kultiksi.
Kun kalvinismi vakuutti 1500-luvulla maailmankaikkeuden voimien olevan valittujen puolella, saman väitteen esitti Marx 1800-luvulla väittäessään, että työväenluokan historiallinen tehtävä on kumota kapitalistinen talousjärjestelmä.
Ei kai ole kovin kaukaa haettua väittää, että Matti Vanhasen luotsaama hallitus ja suurin piirtein koko elinkeinoelämä pankkimaailmasta puhumattakaan koostuu pelkästään ”välttämättömyyksien palvojista.”
Toisin sanoen vaihtoehdottomuuteen uskovista deterministeistä, jotka kulkevat kalvinistien tapaan ”jumalan teitä,” jossa vain yksisuuntainen liikenne on hyväksyttyä ja sallittua.
Stallarrius voi siis edelleen hyvin kaikilla aloilla ja tekee päivittäin ratkaisujaan tulevaisuutemme yksioikoisuuden suhteen. Tämän tyyppisellä ”stallaripolitiikalla” on entistä kapeammat mahdollisuudet vaikuttaa todellisiin jokapäiväistä elämäämme koskeviin ratkaisuihin.
Nostakaamme stallarikeskustelu 1970-luvulta koskemaan oikeasti myös tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. ”Noitaoikeudenkäynnit” tuskin vievät enää asioita eteenpäin.
Kun apina katsoo peiliin, vastaan ei katso apostoli. Tämä 1700-luvun viisaus on hyvä pitää mielessä itse kunkin, vaikka kuinka tuntisi olleensa oikeassa.
Minne on muuten kadonnut vasemmistolaisista keskusteluista se kuuluisa kieltämisen kieltämisen laki?
Onko siitä puhuminen kiellettyä?
uutiskirje 
