Suomen rannikot jäätyvät joka talvi ja Suomi muuttuu sisämaaksi. Noin kerran vuosikymmenessä jää kattaa lähes koko Itämeren 400 000 neliökilometriä Tanskan salmia myöten. Tuolloin laivat joutuvat kamppailemaan jäämassojen kanssa jopa 1 200 kilometriä.
Suomen rannikoilla on normaaleina talvina jäätä marraskuun puolivälistä huhtikuun loppuun, ja ankarimpina talvina saattaa jokainen Suomen yli 60 satamasta jäätyä.
Suomen viennistä kulkee meritse yli 90 prosenttia, joten maan talous on hyvin riippuvainen siitä, että meriliikenne kulkee jään muodostumisesta huolimatta. Viennin kasvu on tehnyt tästä toiminnasta entistä merkityksellisempää.
Vuonna 1990 kuljetti yhteensä 26 000 laivaa rahtia 140 miljoonaa tonnia, mutta kymmenen vuoden kuluttua laivoja oli jo 37 000 ja niiden kuljettaman rahdin määrä 227 miljoonaa tonnia. Merikuljetusten määrä on kaiken kaikkiaan lisääntynyt 20 vuodessa noin 80 prosenttia.
Kasvu on edellyttänyt sitä, että satamat pidetään avoimina. Siihen tarvitaan jäänmurtajia. Ne pitävät nykyään 23 satamaa avoimena ympärivuorokautisesti.
Yksi maailman voimakkaimmista
Koska Suomen tuonti ja vienti vaativat merireittien aukioloa läpi vuoden, on maalla oltava voimakas jäänmurtajalaivasto. Se onkin yksi maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastoista. Näin Suomi on jäämurtamisen suurvalta – noin 60 prosenttia maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa.
Itämerellä on maailman suurin jäänmurtajalaivasto, koska se on yksi maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita. Sydäntalven aikana työskentelee Itämerellä liikkuvia laivoja avustamassa yli 20 merijäänmurtajaa. Niille kertyy avustustehtäviä vuodessa noin 9 000. Satamissa aluksia avustaa sama määrä satamajäänmurtajia ja hinaajia.
Ratkaisujen etsiminen Itämeren erikoisiin olosuhteisiin ovat osaltaan olleet vaikuttamassa teknisten innovaatioiden syntymiseen suomalaisessa laivanrakennusteollisuudessa. Tällaisia ovat muun muassa optimaalinen keulamuoto, liukkaat runkomateriaalit ja satelliittien hyödyntäminen jäähavaintojen teossa.
Jäänmurtajien rakentamisessa saavutettu tietotaito on takana myös siinä, että suomalaiset ovat rakentaneet maailman suurimmat ja arvokkaimmat uivat rakenteet – valtameriristeilijät.
Murtajasta Botnicaan
Suomen ensimmäinen jäänmurtaja oli Tukholmassa rakennettu Murtaja, joka purjehti Helsinkiin vuonna 1890. Vuonna 1933 valmistuneessa Ymerissä syrjäytti dieselsähkökoneisto öljylämmitteisen höyrykoneen. Tämä oli pitkälle kantava uudistus. Se oli niin merkittävä, että Ymer ja myös dieselsähkövoimaa käyttänyt, vuonna 1939 valmistunut Sisu olivat esikuvia kaikille jäänmurtajille lähes puoli vuosisataa. Itämeri sai yhden maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastoista, kun edelleen toimiva Sisun rinnalle jäänmurtajalaivastoa täydentämään rakennettiin vielä Otso, Kontio, Urho ja Voima.
Seuraava jättiaskel otettiin1990-luvulla. Silloin alkoi monitoimijäänmurtajien sukupolven aikakausi.
Ainutlaatuinen kolmikko
Maailman ensimmäiset monitoimimurtajat, joita myös monitoimialuksiksi kutsutaan, otettiin käyttöön Suomessa. Vuosina 1993 ja 1994 Rauman telakalla valmistuneiden MSV Fennican ja MSV Nordican sekä 1998 valmistuneen MSV Botnican tarkoituksena oli – kuten jo nimikin kertoo – toimia jäänmurtamisen lisäksi muissakin tehtävissä.
Kolmikko on edelleen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, avomeritehtäviin hyvin soveltuva kokonaisuus. Ne ovat jäänmurto-ominaisuuksiltaan jäänmurtajia, mutta samalla ne käyvät erityisesti ketteryyttä ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin.
Ne soveltuvat työskentelemään vaativissa tehtävissä, kuten auraamassa merenpohjaa putkia varten, laskemassa öljyputkia ja kaapeleita, eteläisellä pallonpuoliskolla, työntämässä jäävuoria Alaskassa.
Erityisen paljon monitoimimurtajia on tarvittu Pohjanmerellä, jonka hurjissa aallokoissa on merenpohjaan laskettu öljy-yhtiöiden venttiilikeskuksia ja erilaisia laitteistoja.
Merirakentamiseen erikoistunut Botnica on murtajista monipuolisin, sillä se on suunniteltu myös öljylähteiden hallintaan, ylläpitoon ja huoltoon.
Lähde: Ari Turunen, Petja Partanen: Raakaa voimaa – Suomalaisen jäänmurtamisen tarina. Atena 2011.
Enemmän jäämurtamisesta kerrottiin 13.1.2012 ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.