Viime keväänä kokoomus torppasi SAK:n ajaman järjestökanteen hallitusohjelmasta. Nyt presidenttiehdokkaiden ay-tentissä Helsingin Sanomissa (26.1.) Niinistö sanoo, että kannattaisi miettiä ”rajattua ryhmäkannetta”.
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo yllättyneensä kokoomusehdokkaan kannasta.
– Niinistö puhuu kyllä selkeästi suppeammasta ryhmäkanteesta kuin mitä me haemme. Mutta sinänsä tämä on myönteistä, sillä kokoomus on tähän asti vastustanut selkeästi kanneajatusta.
Tosin Lehdolle jäi hieman epäselväksi, mitä Niinistö tarkoitti rajatulla ryhmäkanteella, joka ”koskee esimerkiksi jotain työpaikkaa kokonaisuudessaan”.
– Käytännössähän, kun tällaista kannetta nostetaan, takana on joku tietty työpaikka ja sitä koskeva tietty ongelma.
Vaalilupaus?
Jos Niinistön suopeus ay-liikkeen ryhmäkanteelle ei selity vaaleilla, vaan kielii kokoomuksen suunnanmuutoksesta puoluejohtaja Kataisenkin joukoissa, silloin ay-liike voi iloita.
Tosin vielä enemmän ay-väki iloitsisi harmaaseen talouteenkin purevasta liittojen itsenäisestä kanneoikeudesta. Siitä Niinistö ei maininnut sanallakaan.
Ryhmäkannekin on ay-liikkeelle tärkeä, koska yksittäiset ihmiset eivät aina uskalla tai halua nostaa omissa nimissään kannetta.
– Ryhmäkanteella voitaisiin samalla kertaa hoitaa useamman ihmisen asia. Siinä ammattiliitto voi nostaa kanteen ilman, että ketään asiasta liittoon ilmoittanutta ihmistä nimetään.
Ilman valtakirjoja
Mutta nimensä mukaisesti ryhmäkanteeseen on kerättävä se tietty ryhmä. SAK:n ajamassa itsenäisessä kanneoikeudessa järjestö ei tarvitse keneltäkään valtakirjaa lähteäkseen ajamaan esille tullutta ongelmaa.
– Jos esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimatyömaalla työskenteleville ulkomaalaisille sähkömiehille maksetaan liian pientä palkkaa, ammattiliitto voisi kollektiivisella kanneoikeudella lähteä ajamaan asiaa sähkömiesten puolesta, Lehto selvittää.
Laajimmillaan järjestökanteella voitaisiin hakea työtuomioistuimesta ratkaisu työehtosopimuksen tulkintaerimielisyyteen. Silloin päätös koskisi kaikkia sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.
Järjestökanne olisi Lehdon mukaan tärkeä väline muun muassa kollektiivisissa irtisanomisissa, lomautuksissa ja yt-neuvotteluissa sekä myös tasa-arvoasioissa ja tilanteissa, joissa työsuhteiden ehtoja muutetaan.
uutiskirje 
