Raatikon perustajien lähtökohtana oli toteuttaa ammattitanssijoiden teatteria vaihtoehdoksi oopperan baletille ja klassiselle puolelle. Perustamisvaiheessa mukana oli tukena myös muita Teatterikeskuksen teattereita. Toimintaa ohjasi tuolloin sen ajan poliittinen ilmapiiri.
– Tänään toimintaamme voi sanoa erilaiseksi ainakin sikäli, että sitä voi kutsua vakiintuneemmaksi, kertoo teatterin taiteellinen johtaja Marja Korhola.
Tällaiseen muutokseen on vaikuttanut varsinkin se, että teatterilla on oma toimitila. Raatikolla oli vuoteen 1990 asti vain harjoitustila Helsingin Hakaniemessä, mutta sitten löytyi oma tila Vantaan Viertolasta.
– Meillä on Viertolassa vuosittain esityksiä yli 300 vuosittain. Niissä käy yli 30 000 katsojaa. Lisäksi me jatkamme alkuajoista tuttua kiertolaiselämää. Haluamme ylläpitää sitä toiminta, koska pidämme tärkeänä, että esityksiämme nähdään muuallakin.
Tanssiteatteri Raatikon ohjelmistossa on teoksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Teoksissa yhdistetään tanssia, teatteria, sirkusta ja musiikkia. Esityksien tavoitteena on käsitellä ihmisille läheisiä aiheita omintakeisesti ja humoristisesti.
Raatikko tekee lapsille myös vuorovaikutteisia teoksia, joissa lapset ovat mukana näyttämön tapahtumissa pukeutuneina rooliasuihin. Tavoitteena on omakohtaisen elämyksen syntyminen, taiteen maailmaan tutustuminen, itse kokien, yhdessä muiden kanssa.
Kouluissa kysyntää
Erittäin tärkeäksi osaksi Raatikkoa on muodostunut viime vuosina työpajatoiminta.
– Ne ovat todella suosittuja, kertoo Marja Korhola. Vuosittain Raatikko tekee yhteistyötä noin kahdenkymmenen koululuokan kanssa eripituisissa työpajaprojekteissa.
– Meitä pyydetään yhä uudestaan ja uudestaan niihin.
Osa Raatikon työpajoista on Vantaan kulttuuripalveluiden ja opetusministeriön rahoittamaa Taikalampputoimintaa. Taikalamppu on valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto ja Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut on yksi verkoston jäsen.
Toimeen tullaan
Raatikon toiminnasta vastaa seitsemän vakituista työntekijää. Kaikki esiintyjät ovat vierailijoita. Raatikon produktioissa työskentelee Korholan mukaan noin 50 teatterikoulusta tai ammattikorkeakoulusta valmistunutta tanssijaa, näyttelijää, lavastajaa ja puvustajaa.
Korhola kuvaa Raatikon taloudellista tilaa kohtalaisen hyväksi. Päätulolähteitä ovat esitystulojen ohella valtion ja Vantaan tuki. Jälkimmäiset ovat hieman pienentyneet.
– Me pyrimme elämään käytössä olevin varojen mukaan, niin tulemme toimeen.
Raatikon juhlavuoden käynnisti Kalevalainen Tanssisatu. Helmikuussa lavalle palaa tanssia, taikuutta ja akrobatiaa yhdistävä Kuupoika.
uutiskirje 
