Teollistuneiden maiden yhteistyöjärjestö OECD toistaa aikaisemmin esittämiään lääkkeitä Suomen talouden pitkän aikavälin ongelmien hoitoon. Se laskee ikääntymisen aiheuttaman julkisen talouden kestävyysvajeen olevan vajaat viisi prosenttia kansantuotteesta eli samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin laskelmissa. Rahassa tämä merkitsee tarvetta lisätä julkisia tuloja tai vähentää menoja noin yhdeksän miljardia euroa.
Lyhyellä tähtäimellä Suomen julkinen talous on OECD:n mukaan suhteellisen hyvässä kunnossa. Valtion menokehykset pitäisi kuitenkin ulottaa myös kuntien menoihin.
Väestön vanhenemisen tuomat lisäkulut edellyttävät OECD:n mielestä eläkeikärajojen nopeaa nostamista, eläkeputken tukkimista ja varhaiseläkkeelle pääsyä pelkästään terveydellisin perustein.
Työttömyyden perusturvan tason laskeminen ja leikkaaminen työttömyyden pitkittyessä voisi lisätä työntekohaluja. Tällöin Suomella olisi mahdollisuuksia jopa jonkinlaiseen elvytykseen, mikäli talousnäkymät kääntyvät odotettua synkemmiksi.
Heikentyneiden työllisyysnäkymien ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi OECD patistaa nopeuttamaan aktiivisen työvoimapolitiikan toimia. Nyt Suomessa lähdetään liikkeelle selvästi myöhemmin kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa.
Tuottavuus Suomessa on OECD:n mukaan heikentynyt selvästi verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan ja samalla viennin kilpailukyky on heikentynyt. Valtion suora tuki tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitäisi suunnata akateemiselle puolelle. Yritysten t&k-tuki pitäisi järjestää verotuksen kautta nykyisten yritystukien sijaan.
Suojattujen alojen kuten vähittäiskaupan kilpailua pitäisi lisätä löysäämällä kaavoitusta. Julkisen sektorin tuottavuutta pitäisi parantaa yhdistämällä kuntia ja avaamalla palveluja kilpailulle. Tämä voisi tuoda lisää tehoa tällä hetkellä huonosti toimiviin terveyspalveluihin. Kuntien palveluissa pitäisi siirtyä tilaaja-tuottaja –malliin kaikkialla, missä on tarpeeksi väestöpohjaa toimivalle kilpailulle. Ennaltaehkäisevän ja perusterveydenhuollon parantaminen voivat vähentää tarvetta kalliiseen erikoissairaanhoitoon ja pitkäaikaishoitoon.