KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hyvinvointipalvelut Ruotsissa vakaammalla pohjalla kuin Suomessa

Ruotsissa on jatkossakin varaa paukutella pelkästään siksi, että kuninkaalla on nimipäivä.

Ruotsissa on jatkossakin varaa paukutella pelkästään siksi, että kuninkaalla on nimipäivä. Kuva: Lehtikuva/ ANDERS WIKLUND

Hannu Hurme
9.2.2012 15.41
ILMOITUS
ILMOITUS

Tohtori Juhana Vartiaisen mukaan Suomessa ei ymmärretä miten ratkaiseva tekijä hyvinvointivaltion vakauden kannalta on se, että taloudessa on riittävä työpanos.

Työpanos ja sen riittävyys tulee lähes yksinomaan ratkaisemaan sen, voimmeko rahoittaa hyvinvointipalvelut kansalaisten haluamalle tasolle.

Ruotsiin verrattuna Suomen talousnäkymät ovat heikot. Talouskasvu naapurimaassa on ja pysyy ainakin prosentin verran korkeampana kuin Suomessa.

Suomessa ollaan yritetty selittää eroa sillä, että Ruotsilla on oma valuutta kruunu.

Ruotsin taloudellista tutkimuskeskusta johtava Juhana Vartiainen ei tätä käsitystä allekirjoita alkuunkaan. Hän sanoo syyn löytyvän eroista suhtautumisessa työpanokseen, avaintekijään maiden harjoittamassa työvoimapolitiikassa. Ruotsalaiset tekevät töitä pidempään kuin suomalaiset.

Ruotsissa 55–64 -ikäluokasta on työelämässä 70 prosenttia, Suomessa 56 prosenttia. Ruotsissa 60-vuotiaatkin vaihtavat työpaikkaa.

Toisella työvoima kasvaa, toisella supistuu

Asetelmaan vaikuttaa se, että Ruotsissa työvoiman määrä kasvaa noin viidellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suomessa työvoima supistuu samassa ajassa neljä prosenttia.

Tähän on Vartiaisen mukaan johtanut kolme tekijää.

Ruotsissa on edullisempi ikärakenne. Sinne tulee enemmän siirtolaisia kompensoimaan omaehtoista väestörakenteen muutosta. Kolmas tekijä on määrätietoinen työtarjontapolitiikka, jota Ruotsissa on harjoitettu 1990-luvun laman jälkeen.

Työtuntien määrä ratkaisee

Vartiainen korostaa, että talouden tarjontatekijä määrää pitkällä aikavälillä resurssit, jotka yksityisellä ja julkisella sektorilla on käytettävissä. Tällöin kokonaistuotanto, josta otetaan hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen tarvittavat verot, on yhtä kuin työtunnit kertaa tuottavuus.

– Hyvinvointimme on pelkistettävissä näin. Kuinka monta tuntia kansantaloudessa työtä tehdään, ja miten tuottavasti. Kokonaistuotannon kasvu taas on sama kuin työtuntien kasvu plus tuottavuuden kasvu keskimäärin pitkällä aikavälillä.

Tämä on Vartiaisen mukaan avain sen ymmärtämiseen, miksi Ruotsin talouden pitkän aikavälin näkymä on parempi kuin Suomen.

Vartiainen ei pidä työurien pidentämistä keskeisenä eläkejärjestelmän kannalta. Se on hänestä sitä hyvinvointijärjestelmän rahoittamisen kannalta.

Suomessa on arvioitu, ettei työvoiman tarjonnan lisäämisellä nosteta talouskasvua. Täällä katsotaan pitkäaikaistyöttömien määrän olevan tästä todiste.

Kipeitä ratkaisuja tehty

Vartiainen ei Ruotsin kokemusten johdosta todistetta niele. Pitkäaikaistyöttömyys on rakennetyöttömyyttä. Jos työvoiman kokonaistarjontaa lisätään, on tehtyjen työtuntien määrän mahdollista nousta. Jos työvoiman tarjonta pysyy ennallaan tai laskee, voi talous kasvaa vain tuottavuuden kasvun verran. Sen avulla saadun kasvun yläraja tulee vastaan jo parissa prosentissa.

Tehtyjen työtuntien kasvattaminen, jota Vartiainen siis suosittaa, edellyttää kipeitä päätöksiä. Ruotsissa on toki veronalennuksia kohdennettu pienempiin tuloryhmiin, mutta toisaalta on muun muassa kiristetty sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan ehtoja. Ruotsissa työvoimatoimistojen asiakkailla on tiukempi velvollisuus ottaa vastaan tarjottua työtä.

Velkaa ei pidä pelätä

Vartiainen korostaa, ettei Suomen taloudessa ole rakenteellista alijäämää. Siinä on kestävyysvaje, joka on eri asia. Tästä johtuen talouden lähtötilanne on täällä vahva ja julkista taloutta voi käyttää puskurina. Hän kuuluu myös niihin taloustutkijoihin, joiden mielestä Suomen velkaantumisen taso ei ole hälyttävä.

Hän katsoo, ettei vallitsevan taantuman aikana pidä pelätä lisävelan ottamista osana elvyttävää talouspolitiikkaa. Tämä on järkevää talouspolitiikkaa siinä tapauksessa, että otettaessa lainaa elvytystä varten tehdään kipeitä säästöpäätöksiä esimerkiksi vuosille 2014–2017.

Voidaan siis suhdannesyistä lisätä valtion velkaa ja valtion talous voi olla reippaasti alijäämäinen, summaa Juhana Vartiainen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään