Kyllönen korosti, että tahtotila on tultava hankkeen kotikaupungista. Vasta sen jälkeen valtio tekee omat päätöksensä.
– Suhtaudun ratikkahankkeeseen erittäin myönteisesti ja toivon, että sitä voidaan viedä kaupunkiliikenteen kehittämisen näkökulmasta eteenpäin.
Liikennepoliittisen selonteossa on hänen mukaansa tarkoitus linjata se, millä tavalla valtio suhtautuu kaupunkiseutujen ratahankkeisiin.
– Selonteossa katsotaan perusperiaatteet. Sen jälkeen jokainen tapaus katsotaan erikseen.
Tähän asti valtion osuus kaupunkiradoille on ollut 30 prosenttia. Samaa osuutta on laskeskeltu tulevaksi Tampereen ratikalle.
Kyllönen osallistui keskiviikkona Tampereen messukeskuksessa järjestetyille Talvitiepäiville. Samassa yhteydessä hän tutustui pirkanmaalaisiin liikenneinvestointihankkeisiin.
Ratikan toteutusaikataulua mietitään ministeriössä vasta kaupungin oman päätöksen jälkeen. Kyllönen arvioi, että tällä hallituskaudella ei päästä suunnittelua pidemmälle.
– Raidehankkeita pitää selonteossa linjata pidemmän aikavälin, 10 vuoden suunnitelmaan, hän totesi.
Pirkanmaan tiehankkeidenkaan toteutumisaikatauluista Kyllönen ei antanut mitään lupauksia. Rahat on jo sidottu vuoteen 2013 asti.
Sitomatonta hankemäärärahaa on vain muutamia kymmeniä miljoonia. Summalla ei Kyllösen mukaan isoja hankkeita käynnistetä tällä hallituskaudella.
Kahdeksan miljardia toiveita
Kyllösen salkkuun on maakuntakierroksella kertynyt liikenneinvestointeja koskevia toiveita jo kahdeksan miljardin euron edestä. Listaa Kyllönen kerää valmisteilla olevaa liikennepoliittista selontekoa varten.
Selonteosta ei ministerin mielestä kannata tehdä pelkkää hankelistaa, vaan pitää pureutua myös ongelmakysymyksiin. Esimerkkinä hän mainitsee viennille ja tuonnille tärkeän merenkulun, johon tarvitaan hänen mukaansa pitkäaikainen strategia, jolla logistiikkaa saadaan kehitettyä.
Liikenneministeri arvelee, että hankkeiden toteutuminen siirtyy kauttaaltaan askelta myöhemmäksi. Niiden edelle kiilaa miljardin euron korjausvelka raiteilla. Saman verran korjausvelkaa on hänen mukaansa tieverkossa.
Liikennepoliittisen selonteon lähtökohdista Kyllönen mainitsee sen, että liikenneinvestoinneista rahaa siirretään perusväylän ylläpitoon. Rahallisesti perusväylänpitoon siirrettäisiin vuositasolla 100 miljoonan euroa, mikä ei hänen mukaansa tarkoita, että kehittämistoiminta lakkaisi, vaan infraan satsattaisiin enemmän kuin mitä tänä päivänä pystytään tekemään.
Jos näin ei toimita, se johtaisi Kyllösen mukaan päivittäisten kunnossapidon ja hoidon heikkenemiseen.
Toinen kiitotie
Pirkanmaalta Kyllösen mukaan lähti liikenneverkon toimenpideohjelmaan toivelista, jolta löytyy muun muassa Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie.
Uusia hankkeita kuluvalle hallituskaudelle ovat valtatie 3:n Hämeenkyrön ohitustie ja valtatie 9:n parantaminen Tampereen ja Oriveden välillä. Pääradalla esitetään lisäraiteita Tampere-Toijala välille ja Tampereen seudulle lähiraideliikennejärjestelyjä. Listalta löytyy myös Tampere-Pori -radan peruskorjaus.
uutiskirje 
