Euroopan raha- ja talousliitossa EMU:ssa on valuvika, kun se liittää liian tiiviisti erilaisia maita toisiinsa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo sanoo.
– EMU:n perusongelmat itse asiassa alkoivat heti ensimmäisenä päivänä kun EMU synnytettiin. Tarkoitan juuri erilaisten talouksien yhteen liittämistä.
Kun Sauramo puhuu EMU:n perustavaa laatua olevista ongelmista, saa kuvan, että EU:n ongelmien piru todella maalattiin seinälle jo EMU:a perustettaessa.
EU-maiden erilaisuuksista puhuessaan Sauramo muistuttaa siitä kevyestä puheesta, jota viljeltiin, kun euroon liittymisestä puhuttiin.
– Yhteisen rahan käyttöön ottoa pidettiin samanlaisena kuin yhteisen painoyksikön käyttöön ottoa tai samanlaisena hyvänä asiana kuin sitä, että kaikki autot ja polkupyörät kulkevat samalla puolella tietä.
Korkotason lasku velkaannutti
EMU:n perustamispäivän ongelma syntyi Sauramon mukaan jo siitä, että kaikissa maissa korkotaso samankaltaistui.
– Siitä oli uskomaton hyöty näille nykyisille kriisimaille. Kun nämä maat pääsivät EMU:un, niin niiden korkotason laski rajusti. Se puolestaan johti velkavetoiseen kasvuun.
Erityisesti Espanjassa ja Irlannissa se tarkoitti kotitalouksien velkaantumisen kasvua ja niin sanottua asuntokuplan syntyä. Kreikassa oli kysymys myös julkisen talouden leväperäisestä hoitamisesta.
Sauramo arvioi, että Kreikan kohdalla EMU-maita koskevat julkisen talouden kriteerit eivät toteutuneet. Siksi sitä ei olisi pitänyt ottaa EMU:un.
Kreikan toivotonta tilannetta Sauramo arvioi sanomalla, ettei se kykene luomaan tuloja, joilla velat pystyttäisiin maksamaan. Oma raha ja devalvaatio olisivat saattaneet antaa Kreikalle vielä mahdollisuuden.
Purkaminen tai liittovaltio
EMU:n syvää kriisiä Sauramo kuvaa kohtalokkaaksi sekä talouden että politiikan näkökulmasta. Itse asiassa poliittiset tavoitteet ja niihin liittyvät arvovaltakysymykset tekevät kriisistä tosi vaikean.
– EMU-eliitin pitäisi keksiä kunniallinen tie, miten EMU:sta päästään eroon.
Sauramo kuvaa kaksi ongelmallista ulospääsytietä EMU-kriisistä. Toinen on siis EMU:n purkaminen ja toinen pidemmälle viety liittovaltiokehitys.
– Liittovaltiolinja on se, jota [EU:n talouskomissaari] Olli Rehn ja kumppanit itse asiassa toteuttavat silloin, kun he tekevät linjaratkaisuja, joissa ensiavusta päättäminen ei ole keskeisenä. Sama pätee myös [Saksan liittokansleri] Angela Merkeliin ja kumppaneihin.
Lue laajemmin Pekka Sauramon näkemyksistä perjantaina 17.2. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä.
uutiskirje 
