Plagiaattitunnistusjärjestelmä toimii kuin erittäin kehittynyt hakukone.
– Se ei etsi yhtä sanaa kuten tavanomainen Google, vaan se peilaa kokonaisia tekstinkappaleita sähköisiin vertailuaineistoihin, kuvaa kehittämispäällikkö Totti Tuhkanen Turun yliopiston opintohallinnosta.
Järjestelmä tunnistaa myös synonyymeja, samankaltaisia lauserakenteita ja matemaattisia kaavoja. Rajoitetusti se toimii myös kielestä toiseen.
– Koneellisella tarkastuksella voidaan päästä jopa neljä kertaa tarkempaan tulokseen kuin manuaalisella lähdetarkastamisella, Tuhkanen toteaa.
– Tieteellistä kirjallisuutta on 100 miljoonan nimikkeen verran. Koska palvelu toimii maailmanlaajuisesti, opinnäytteistä koostuva koostuva vertailuaineisto lisääntyy noin 200 000 kappaleella päivässä, Tuhkanen tietää.
Internetin sisältöä vertailutietokannassa on 15 biljoonan eli 15 tuhannen miljardin sivun verran
Järjestelmä ilmoittaa, kuinka monta prosenttia samankaltaisuutta tekstissä esiintyy toisten tieteellisten töiden kanssa. Tarkastusraportin avulla opettaja selvittää, ovatko samankaltaisuudet luvallisia, merkittyjä lainauksia, vai onko kyseessä plagiointi.
Vastaisku nettipiratismille
Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoilla samoin kuin Aalto-yliopistolla on meneillään järjestelmien hankintaa edeltävä testaus. Helsingin yliopistolla on toimittajien kilpailutus käynnissä. Åbo Akademilla ja Oulun yliopistolla sekä yksittäisillä laitoksilla järjestelmä on ollut käytössä jo muutamia vuosia.
Turun yliopisto teki päätöksen tunnistamisjärjestelmän hankinnasta viime syyskuussa, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden lokakuun alussa. Se on osa yliopiston laatujärjestelmää.
– Yliopistot ovat odottaneet, että vertailutietokannat ovat kasvaneet tarpeeksi suuriksi, ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön. Kyseessä on eräänlainen vastaisku nettipiratismin hyväksyvää ajattelutapaa vastaan, Tuhkanen vertaa.
– Suomessa toisen asteen koulut ja ammattikorkeakoulut ovat olleet yliopistoja nopeampia. Niissä harjoitustöiden kierrättämisestä on myös raportoitu korkeakouluja enemmän.
Turun yliopistossa arvioidaan plagioinnin olevan hienoisessa nousussa.
Isossa-Britanniassa tunnistusjärjestelmää käyttää jo 98 prosenttia korkeakouluista. Ruotsissa tehtiin tänä vuonna ohjelmistokilpailutus 30 korkeakoulun yhteistyönä. Samanlaista kansallisen tason yhteistyötä Tuhkanen toivoo Suomeenkin.
– Nyt korkeakouluissa tehdään paljon päällekkäistä työtä järjestelmien kehittämiseksi.
Rangaistuksena jopa erotus
Opinnäytetyön laatijalla on subjektiivinen oikeus kieltää opinnäytteen tarkastaminen sähköisellä järjestelmällä.
– Tietysti herää kysymys miksi. Lähteistön tarkistus vaaditaan joka tapauksessa ja se tehdään tällöin perinteisin menetelmin, Tuhkanen toteaa.
Jos opinnäytetyön ohjaajalla herää epäilys plagioinnista, opiskelijalta pyydetään selitys asiasta ja suoritetaan lisätarkastus. Lievimmissä tapauksissa tapahtunutta korjataan neuvomalla ja työtä korjaamalla.
Laajempi plagiointivilppi johtaa dekaanin antamaan varoitukseen ja työn hylkäämiseen. Erittäin vakavissa tapauksissa yliopiston opiskelija voidaan erottaa määräajaksi. Näiden tapausten käsittelyä varten on käytettävissä tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeisto, jota sovelletaan kaikissa korkeakouluissa.
Plagioinnin käräjäoikeuteen vieminen voi tulla Tuhkasen mukaan vastaan lähinnä teknisissä yliopistoissa esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että plagioitu opinnäyte on tilaustyö.