Viimeinen sana
Medialla oli suuri vaikutus siihen, että perussuomalaiset saivat jättivoittonsa vuosi sitten pidetyissä vaaleissa.
Tällaisen johtopäätöksen voi vetää Ville Pernaan ja Erkka Railon juuri ilmestyneessä vuoden 2012 Journalismikritiikin vuosikirjassa julkaistusta artikkelista. Pernaa on Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja ja Railo työskentelee erikoistutkijana samassa laitoksessa.
Monet yllättäneen vaalituloksen taustoja on viimeisen vuoden aikana ehditty spekuloida ja analysoidakin jo moneen kertaan. Esiin on voimakkaasti tuotu protestin merkitys perussuomalaisten menestyksen takana. Median roolia ei kuitenkaan kannata sivuuttaa, vaikka varsinaisesti mihinkään jälkiselittelyyn ei lienekään syytä.
Soini puolueineen hyötyi siitä, että media nosti voimakkaasti esiin nimenomaan perussuomalaisia pääpuheenaiheita.
Pernaa ja Railo tukeutuvat melkoiseen tietoaineistoon. He ovat käyneet läpi kaikkiaan 10 341 lehtiartikkelia lähinnä alueellisista valtalehdistä sekä 686 televisiojuttua. Näin laajaa ja järjestelmällistä vaalijulkisuuden kartoitusta ei heidän mielestään ole aikaisemmin tehty, vaikka vaaleja ja niiden julkisuutta onkin tutkittu varsin runsaasti. Nyt julkaistut tiedot perustuvat tietokannan raakaversioon. Lopullinen raportti valmistuu syksyllä 2012.
Tutkijoiden mukaan määrällinen tarkastelu ei vielä tarjoa tyhjentävää vastausta median antamasta vetoavusta perussuomalaisille, mutta joitakin johtopäätöksiä voidaan toki jo tehdä.
Media ei sinänsä mennyt Timo Soinin vipuun, sillä hänellä ei varsinaista vipua ollut, saati mietittyä viestintästrategiaa. Soini puolueineen yksinkertaisesti hyötyi siitä, että media nosti voimakkaasti esiin nimenomaan perussuomalaisia pääpuheenaiheita. Toisaalta ei se olisi voinut niistä vaietakaan.
Tutkijoiden mukaan eniten mediassa tilaa saaneista teemoista melkein kaikki kytkeytyivät joko suoraan tai epäsuorasti perussuomalaisten omiin tärkeinä pitämiin asioihin. Eniten juttumääräisesti lehdissä esillä oli EU-politiikka, sitten valtiontalouden tasapainottaminen, puolueiden kannatuskehitys, perussuomalaisten nousu ja myös maahanmuutto. Näistä valtiontalouden tasapainottamista lukuunottamatta kaikki olivat myös perussuomalaisten teemoja.
Valikoituneiden aiheiden valinta suosi perussuomalaisia. Näistä aiheista Soinilta myös kysyttiin hanakasti ja hän sai tutkimusaineiston mukaan vähintäänkin saman verran palsta- ja tv-tilaa kuin kolmen suurimman puolueen eli kokoomuksen, SDP:n ja keskustan johtajat.
Tutkijat pitävät huomionarvoisena myös sitä, että iltapäivälehtien julkisuus ei juuri poikennut koko lehdistön aihekirjosta, vaikka sellainen mielikuva on saattanut syntyä – ehkä paksummista otsikoista johtuen.
Eri tv-kanavien uutislähetysten aihevalinnat eivät tutkijoiden mukaan myöskään olennaisesti poikenneet lehdistön valinnoista.
Ennen muuta eurokriisi jakoi politiikan. Vaalit tekivät eurooppalaisesta talouskriisistä ajankohtaisen sisäpoliittisen kysymyksen, johon tutkijoiden mukaan sisältyi kuin itsestään puolueiden välinen vastakkainasettelu.
Suhteessa Euroopan unioniin sekä Kreikan ja Portugalin auttamiseen oli media-aineiston perusteella nähtävissä kaksi ääripäätä, joista toista edusti kokoomuksen Jyrki Katainen ja toista Soini.
Tutkijat huomauttavat, että perussuomalaisten runsas näkyvyys ei merkinnyt kritiikitöntä julkisuutta, mutta Soinin EU-vastainen viesti tuli kautta linjan selvästi läpi ja hän pysyi vakaasti jo 16 vuotta sitten valitsemallaan linjalla. Se viesti meni myös vaaleissa läpi.
Perussuomalaisia koskeneiden juttujen sävyt ja näkökulmat eivät olleet yksinomaan myönteisiä. Puolueen asema vaalikampanjan pääpuheenaiheena on aineiston perusteella kuitenkin selvä ja mediahuomion antama vetoapu puolueelle näyttäisi olevan merkittävää luokkaa.
Soini pääsi surffaamaan aihevalinnoiltaan häntä myötäilleen julkisuuden aallonharjalla. Tutkijoidenkin mukaan olisi kuitenkin ollut mahdotonta, että tiedotusvälineet olisivat jättäneet laajamittaisesti käsittelemättä perussuomalaisten nousua ja muitakaan heitä tukeneita aiheita.
uutiskirje 