Valtiovarainministeriön arvio työurasopimuksen vaikutuksista työurien pituuteen ei sisällä lainkaan työelämän laadullisia kehittämistoimia. Sen sijaan molemmat työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työurasopimukseen sisältyy kattava paketti toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten ja osatyökykyisten työllistymistä, tuetaan työssä jatkamista ja edistetään työhyvinvointia.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK arvioi kokonaisarviossaan sopimuksen pidentävän työuria yhteensä 12 kuukaudella, kun valtiovarainministeriö on suppeammassa arviossaan päätynyt noin 5 kuukauteen.
Myös työttömyysturva- ja eläkemuutosten osalta EK:n ja VM:n arviot poikkeavat hieman toisistaan. SAK:n ekonomistien arvion mukaan suurin ero syntyy siitä, että VM:n laskelmassa ei ole arvioitu aktiivitoimenpiteiden työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Muut pienemmät erot johtuvat käytetyistä laskentamalleista.
– VM:n laskelmat perustuvat paljolti aikaisempaan tutkimukseen siitä, miten eläkkeiden ja työttömyysturvan muutokset vaikuttavat ihmisten päätökseen ottaa vastaan tarjottua työtä. Aikaisemmat tutkimukset eivät kuitenkaan välttämättä sovellu täysin saumattomasti nyt sovittujen muutosten arviointiin edes työn vastaanottamista koskevien päätösten arvioinnissa, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola huomauttaa.