Alle kymmenen hengen yrityksistä vain osa on järjestänyt työterveyshuollon asiallisesti. Lain mukaan työterveyshuollon pitää olla kunnossa, vaikka yrityksessä olisi vain yksi palkattu työntekijä.
– Pienissä yrityksissä ei ole riittävästi tietoa asiasta. Tosin osin voi olla kyse tahallisesta välinpitämättömyydestä, kertoo vaikuttavan työterveyshuollon teemajohtaja Pirjo Manninen Työterveyslaitokselta.
Näissä mikrokokoisissa yrityksissä työskentelee reilu neljännes kaikista palkansaajista. Suomen Yrittäjien tietojen mukaan 50–70 prosentilla mikroyrityksistä työterveyshuolto on kunnossa. Järjestön lainopillinen asiamies Harri Hellstén sanoo, ettei kyse ole haluttomuudesta.
– Usein pienet yritykset turhautuvat työterveyshuollon järjestämiseen, koska lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ei ole juuri tarjolla tai jonot ovat liian pitkät.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen sekä vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen.
Pienet asiakkaat eivät kiinnosta
Erään mikroyrityksen tarjouspyyntö pääkaupunkiseudun neljälle suurimmalle yksityiselle lääkäriasemalle osoittaa, ettei yksikään niistä ole valmis järjestämään pienyrityksille vain lakisääteistä työterveyshuoltoa. Mukaan on otettava sairaanhoito ja useissa tapauksissa myös rajattu erikoissairaanhoito.
Työterveyslaitoksen mukaan 90 prosenttia työterveyshuollon asiakkaista saa työnantajaltaan sairaanhoitopalvelut, vaikka laki ei sitä edellytä.
Manninen myöntää, että yksityiset lääkäriasemat voivat kieltäytyä ottamasta asiakkaita, jotka haluavat vain lakisääteisen työterveyshuollon.
– Mutta kuntien on pakko palvelu järjestää.
Suomen Yrittäjistä kerrotaan, että jonot kuntien ja kuntien liikelaitosten työterveyshuoltoon ovat pitkät. Palvelujen tarjonta vaihtelee suuresti eri puolella maata.
– Joissakin paikoin kunta ei voi kerta kaikkiaan ottaa enää uusia työterveyshuollon asiakkaita. Myös laatu vaihtelee suuresti. Ei ole järkeä maksaa siitä, että saa vain laskun kerran vuodessa, Hellstén kärjistää.
Hankintapoolit avuksi?
Kesän alkuun mennessä työryhmän pitäisi saada työministeriölle valmiiksi toimenpidemalli, kuinka työterveyshuolto saadaan järjestettyä myös pienille työpaikoille.
Mannisen mukaan ratkaisuja etsitään tiedottamisesta, byrokratian madaltamisesta ja mahdollisista alennuksista. Maatalousyrittäjät saavat jo työterveyshuollon järjestämisestä helpotuksia eläkemaksuihin.
Työnantaja voi nykyisinkin järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä muiden työnantajien kanssa. Pienyrityksissä tätä mahdollisuutta käytetään vähän.
– Yksi vaihtoehto on, että pienet työnantajat voisivat ryppäänä hankkia työterveyspalvelunsa. Apuna voisivat olla esimerkiksi yrittäjäjärjestöt, Manninen sanoo.
Suomen Yrittäjien Hellstén epäilee, etteivät yrittäjäjärjestöjen rahkeet riitä moiseen.
– Joka tapauksessa työterveyshuoltopalveluiden kilpailuttamiseen tarvittaisiin asiantuntemusta.