KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailma elää öljyllä kasvatetulla ruualla

Permakulttuuripuutarha voittaa Riikka Kaihovaaran mukaan ylivoimaisesti tuottavuudessa, jos vertailussa otetaan huomioon teollisen maatalouden tarvitsemat polttoaineet, koneet ja lannoitteet.

Permakulttuuripuutarha voittaa Riikka Kaihovaaran mukaan ylivoimaisesti tuottavuudessa, jos vertailussa otetaan huomioon teollisen maatalouden tarvitsemat polttoaineet, koneet ja lannoitteet. Kuva: Jussi Joentausta

Öljystä riippumaton puutarha ei ole utopiaa, sanoo kirjan permakulttuurista kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

Sirpa Koskinen
13.5.2012 10.02

Keskiverto suomalainen maatila kuluttaa öljyä tuhansia litroja vuodessa. Pellot kynnetään, kylvetään ja sato korjataan dieselkoneilla. Typpilannoitteet, fosfaatit, kalium ja kalkki tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Myös kasvitauteja ja rikkaruohoja torjutaan kemikaaleilla, joissa pääraaka-aine on öljy.

Tämä tarkoittaa, että me syömme öljyä!

Riippumaton puutarha -kirja selvittää, miten öljyriippuvaista maataloutemme on.

Käytännön menetelmistä yksi on vaikkapa kateviljely.

– Itsellenikin oli suuri oivallus se, mitä tehomaatalous todella tarkoittaa eli miten paljon energiaa kuluu ruoan tuotannon eri vaiheissa ja mikä rooli Venäjän maakaasulla on typpilannoitetuotannossa, Riikka Kaihovaara sanoo.

Kaihovaarasta onkin perin hassua puhua suomalaisesta omavaraisesta ruokatuotannosta.

Itsenäinen ekosysteemi

Vastakohta nykymenolle on siis riippumattomuus. Siitä kirjan nimi, jonka monimerkityksisyyteen Kaihovaara on tyytyväinen.

– Sillä tarkoitetaan ensinnäkin öljystä ja fossiilisista polttoaineista ja ylipäänsä kaikesta ulkopuolisesta energiasta riippumatonta puutarhaa, hän sanoo ja luettelee vielä välineitä, joiden käyttö myös vaatii öljyä tai sähköä: ruohonleikkurit, vesijohtovesi, sadettimet.

Hän lisää listalle sitten vielä turpeenkin, jota puutarhoissa käytetään runsaasti.

Permakulttuuripuutarha tulee hyvin vähällä hoidolla toimeen. Se on itse itseään ylläpitävä ekosysteemi.

– Se on pitkälti ihmisestäkin riippumaton, vaikka ei tietenkään kokonaan.

Permakulttuuri ei siis ole paluuta aikaan, jolloin maatalous pyöri työvoimavaltaisesti ja kuokkalinjalla. Ajatuksena on, että kun ihminen alkaa toimia yhteistyössä luonnon kanssa, työtaakkakin kevenee.

Ekologista suunnittelua

Permakulttuuri on ekologisen suunnittelun menetelmä.

– Kun puutarhassa aiotaan tuottaa ruokaa, ensimmäinen tehtävä on suunnitella, mihin laitetaan mitäkin kasvamaan ja millaisessa suhteessa eri elementit ovat toisiinsa.

Tähän suunnitteluun permakultuuuri antaa monia työvälineitä, jotka voivat olla sekä teoreettisia periaatteita että käytännön menetelmiä tai tekniikoita.

Esimerkkinä edellisestä Kaihovaara mainitsee sen, että puutarhan jokaisella elementillä pitää olla useampia tehtäviä. Esimerkiksi maa-artisokka antaa satoa ja suojaa samalla pitkillä varsillaan muita kasveja tuulelta ja paahteelta.

Käytännön menetelmistä yksi on vaikkapa kateviljely.

Suunnittelun ekologisuus viittaa Kaihovaaran mukaan sekä ympäristöystävällisyyteen että ekologiaan tieteenalana eli tiettyihin lainalaisuuksiin.

Permakulttuurin tavoitteena on luonnon toimintaa jäljittelevä puutarha, ruokaa tuottava ekosysteemi.

– Permakulttuurissa pyritään ekosysteemiviljelyyn, jossa kaikki osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ja kun osat tukevat toisiaan, silloin ihmistä tarvitaan vähemmän.

Uusi vanha menetelmä

Permakulttuurissa ei oikeastaan ole kyse mistään täysin uudesta asiasta. Ennen koneiden ja öljyn ylivaltaa maatalous muistutti joiltain osin modernia ekosysteemiviljelyä.

Kaihovaara kertoo ilahtuneensa kovasti törmättyään Toivo Uuskallion jo vuonna 1928 julkaistuun kirjaan Maatalouspulma. Kokeiltavaa käytäntöä maamiehille ja puutarhureille. Siitä löytyy moni permakulttuurin idea.

Mutta miksi vanhat opit hylättiin vuosikymmeniksi? Yksi syy Kaihovaaran mukaan on juuri halvan energia tulo markkinoille. Se mullisti kaiken.

Toisekseen, Kaihovaara jatkaa, olemme kuluttajina, ruoan tuottajina ja puutarhan harrastajina kaupallisen tiedonvälityksen kohteina.

– Meille markkinoidaan puutarhatuotteita, joilla viljelyn väitetään helpottuvan. Useimpien puutarhatoimijoiden etua ei palvele se, että ihmiset oppisivat itse hoitamaan maaperäänsä.

Vaihtoehtoja tarvitaan

Kaihovaara ei kuvittele, että permakulttuurilla voitaisiin tuosta vaan korvata nykyinen ruuantuotanto.

– Mutta voi olla, että joiden vuosikymmenten kuluttua uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen pakottaa kehittämään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ruokaa. Ja vaikka öljyä löytyisikin, niin joka tapauksessa se tulee kallistumaan.

Kaihovaara toivoo, että hänen kirjansa herättelisi ihmisiä huomaamaan vakavan öljyriippuvuutemme.

Kirjan kirjoittamisen taustalla on paitsi ihmisten herättely myös oma halu oppia lisää permakulttuurista.

Helsinkiläisen Kaihovaaran perheellä on nimittäin omakotitontti Itä-Uudellamaalla, jonka puutarhassa aiotaan toteuttaa permakulttuurista suunnittelua.

– Olen aina ollut aika urbaani ihminen, mutta nyt kun hankimme talon ja aloimme suunnitella puutarhaa, tajusin, että haluan oppia tästä lisää, kertoo Kaihovaara.

Tiedon saanti omaa ekosysteemiviljelyä varten olikin yksi syy siihen, että hoitovapaalla oleva Ylen toimittaja ryhtyi kirjan tekoon.

Perjantaina 11. toukokuuta ilmestyneessä Viikkolehdessä kerrotaan asiasta laajemmin. Kokemuksiaan permakulttuurista valottaa hämeenkyröläinen Kaarina Davis.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään