Koko viikon on jatkunut epäselvyys – tai pikemmin tulkintaerimielisyys – siitä, mitä viime viikonlopun Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa lopulta päätettiin. Julkisuudessa kiistelyn on voinut pelkistää otteluksi pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) vastaan muut.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mielestä huippukokouksen päätös espanjalaisten pankkien tukeminen suoraan EU:n kriisirahastoista on veronmaksajien etu, koska he pääsevät sijoittajina määräämään pankkien asioista.
Lisäksi hän on luetellut, miten Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta annettavien lainojen velkojien ensisijainen asema turvattiin, miten kriisirahastojen meno jälkimarkkinoille ostamaan eurobondeilla valtioiden lainoja torjuttiin, miten kriisirahastojen käyttö ilman erityisehtoja torjuttiin ja miten ilman valvontaa toteutettava suora pankkituki torjuttiin.
Demarit pahimmassa selittelyrakosessa
Kokoomuksen hallituskumppani sosiaalidemokraatit ovat ehkä olleet pahimmassa selittelyrakosessa huippukokouksen päätöksistä. Hallituksen takinkäännöstä syytetty valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on esittänyt (IL 4.7.), että Espanjan-tukea ei anneta suoraan pankeille vaan Espanjan valtiolle.
Toki Urpilainenkin myönsi keskiviikkona empien, että pankkien suora pääomittaminen on mahdollista sitten, kun eurooppalainen pankkivalvontajärjestelmä on toiminnassa. Perjantai-aamuna julkaistussa lausunnossaan (HS 6.7.) Urpilainen jo tukee Kataista ja myöntää tehdyt päätökset hyviksi ja käänteentekeviksi.
EU-maiden rahojahan ei voida sijoittaa vielä EVM:n kautta osakkeina kriisipankkeihin ennen pankkivalvontajärjestelmää – johon menee vähintään puoli vuotta. Pika-apu on tehtävä lainana väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta. Toinen lainatie on EVM:n alainen Euroopan rahoituksenvakausmekanismi (ERVM), joka on Euroopan komission alainen hätärahoitusohjelma. Siinä vakuutena on EU:n budjetti.
EU-säännösten tulkinta tarkkaa työtä
Euroopan vakausmekanismiin (EVM) kuuluvien vakuusrahastojen käyttöä koskevien sopimusten tulkinta on tarkkaa työtä. Katainenkin tulkitsi alkuviikosta hieman suoraviivaisesti sääntöjä ja totesi, että yksimielisyyttä vaaditaan aina suorien tukien yhteydessä.
Eurobondien torjunnasta Kataisen kanssa näyttäisi olevan eri mieltä EU:n talouskomissaari Olli Rehn. Hänen mukaansa EVM-sopimus sallii valtionlainojen ostot joko ensi- tai jälkimarkkinoilla – tosin tiukoin ehdoin (Yle 3.7.).
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Ville Pernaa selvensi eri kantoja täsmentämällä, että yksimielisyysvaatimuksen ohella osto-oikeus EVM:n kautta on mahdollista myöntää erityisen hätätilasäännöksen perusteella (Yle 4.7.). Kyse olisi tällöin Pernaan mukaan lopulta enemmistöllä tehtävästä poliittisesta päätöksestä.
Vasemmistoliitto puhuu sosialisoinnista
Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien hallituskumppani Vasemmistoliitto on ollut varsin hiljaa pankkikriisin tuoreista käänteistä. Viikkolehdelle antamassa lausunnossa puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (VL 6.7.) sanoo, että puolue on pyrkinyt koko ajan vaikuttamaan hallituksen linjauksiin ja on siinä hänen mielestään osin onnistunutkin.
Edelleen Arhinmäki vaatii avun vastikkeeksi pankkeja sosialisoitavaksi – samaan aikaan kun Katainen puhuu pankkien ottamisesta osakeomistuksen kautta veronmaksajien haltuun. Puhe on samasta asiasta, eri termein.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen toteaa, että käytännössä on todella kyse kriisipankkien sosialisoimisesta eli niiden siirtämisestä euromaiden kriisirahastojen omistukseen (US 4.7.). Hänen mukaansa kuitenkin voisi puhua ”eurokansallistamisesta”.
Kanniainen hieman hämmästelee Kataisen suorapuheista lausuntoa, mutta pitää sitä myönteisenä. Itse hän ei oikein usko käytännössä omistusten siirtoon.