– Eurooppalaiset vasemmistopuolueet ovat melko yksimielisesti vaatimassa pankkijärjestelmän uudistamista siten, että pankkeja pilkotaan ja peruspankkitoiminta erotetaan keinottelusta, arvioi viikko sitten Ateenassa koolla olleen Euroopan Vasemmistopuolueen hallitukseen kuuluva Jussi Saramo.
Ministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja Saramo, entinen Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri, pitää tiivistä yhteyttä eurooppalaiseen vasemmistoon. Hän sanoo, että erojakin on. Ne synnyttää lähinnä Etelä-Euroopan kriisiytynyt tilanne.
– Yleissuhtautuminen pankkitukeen Euroopassa on negatiivinen, koska vasemmiston mukaan pitäisi olla toisenlaisia lääkkeitä, sanoo Saramoa edeltänyt Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri, edelleen vasemmistoaktiivi ekonomisti Turo Bergman.
Molemmat ex-puoluetoimitsijat sanovat, että lääkkeet pitää suunnata rakenteiden uudistamiseen, ei ainoastaan haittojen paikkaamiseen.
Saramo arvio, että periaatteellisia eroja etelän ja pohjoisen vasemmistoilla ei juuri ole lukuun ottamatta kansallisia poliittisia traditioita – mikä tarkoittaa etelässä räväkkää esiintymistä.
– Pohjoismainen hyvinvointivaltio on lähes utopia Etelä-Euroopan korruptoituneissa maissa.
Euroalueella vasemmisto on hallituksessa vain Suomessa ja Kyproksessa.
Kriisilääkkeissä eroja etelän ja pohjoisen välillä
Kriisilääkkeissä ja akuuteissa ongelmissa tulevat puolueiden erot Bergmanin mukaan selkeimmin esille:
– Erot ovat suhteessa siihen, missä joukkueessa kukin maa pelaa. Etelä-Euroopan maissa, jotka ovat kriisissä tai kriisiuhan alla, esitetyt vaatimukset ovat leimallisesti poliittisia. Vaaditaan demokratiaa ja toisenlaista politiikkaa, muttei kauheasti eritellä, mitä ratkaisut olisivat.
Saramo kertoo, että eurovasemmisto vaatii sääntelyn lisäämistä ja kriisipankkien sosialisointia. Hänen mukaansa esimerkiksi eurobondeihin suhtautumisessa on eroja. Etelässä niitä kannatetaan, mutta pohjoisessa ollaan varauksellisempia:
– Ongelmana on sekin, että sana tarkoittaa niin eri asioita eri maissa.
Bergman arvioi, että etelän vasemmistolla on ambivalentti suhde avustuspaketteihin:
– Samaan aikaan kun vastustetaan apua, halutaan ottaa apua. Koska avun ehdot ovat niin kielteiset näille maille, ehtoja vastustetaan keinoilla, jotka ovat käytettävissä, eli lähinnä demonstroimalla.
Viime aikoina Bergman ei ole ollut sellaisissa eurovasemmiston kokouksissa, joissa olisi kyetty tavoitteellisiin linjanvetoihin:
– Etelässä on nyt enemmänkin tätä militanttihenkeä, ymmärrettävistä syistä.
Pohjolan vasemmisto muita analyyttisempi
Bergman seuraa erityisesti pohjoismaiden vasemmistoa. Hän sanoo, että Pohjolassa on etelää analyyttisempi ote eurokriisin pohdinnassa. Hän mukaansa Pohjolassa ymmärretään, ettei kriisi johdu niinkään eurosta, vaan kyse on enemmänkin finanssikapitalismin kriisistä.
– Silloin siitä on oltava huolissaan niin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Islannissa on huolia ihan tarpeeksi muutenkin.
Viime keväänä Pohjolan vasemmisto laati yhteisen kolmikohtaisen reseptin kriisin korjaamiseksi rakenteita muuttamalla. Yllättävää kyllä juuri hyväksyttävänä oleva Espanjan vakauttamispaketti on tuonut niistä monet yleiseen keskusteluun.
Ensimmäinen lääke on tuo jo mainittu pankkien pilkkominen ja tavallisen pankkitoiminnan erottaminen niissä sijoitustoiminnasta. Toinen vaatimus kohdistuu pankkien riskinottamiseen.
– Suuri riskinotto on syy, miksi näitä tukia nyt maksetaan. Jos ei ole kunnollista ulkopuolista pankkivalvontaa, niin silloin pitää olla pankeilta kerättävä riskirahasto.
Kolmas lääke sisältää rahoitusmarkkinaveron.
– Siinä esitetään sekä lainsäädäntöä että rahoitusmarkkinaveroon liittyviä vaatimuksia. Tällä kaikella saataisiin tätä markkina- ja muuta spekulointia vähennettyä.
Bergman uskoo, että ainakin saksalaisen ja hollantilaisen vasemmiston nimet voisivat tulla näiden vaatimusten taakse.