Kuntien pitää valmistautua vanhuspalvelulakiin vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä, vaatii kunta-alan suurin ammattiliitto JHL.
Lakiin tulossa olevat sitovat henkilöstömitoitukset laitoshoitoon toteutuvat JHL:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan sujuvammin vakinaistamalla ensimmäisessä vaiheessa määräaikaiset hoitajat ja huolehtimalla riittävästä vakinaisten sijaisten määrästä.
Vakinaistamista on tehtävä paitsi laitoshoidon, myös kotihoidon, avopalvelujen ja palvelutalojen piirissä. Erityistä huomiota pitää kohdistaa juuri kotihoitoon Se on palvelumuodoista selvästi suurin ja sen tarve lisääntyy lähivuosina voimakkaasti väestön vanhetessa.
– Laitoshuollon henkilöstön riittävyyden lisäksi on huolehdittava kotihoidon voimavaroista. Riittävä henkilöstömäärä kotihoidossa tuo palvelut isolle joukolle vanhuksia ja heille välttämättömät kotona pärjäämisen edellytykset.
Liian vähäinen henkilöstö ja kireä työtahti syövät hoitajien jaksamista, mikä houkuttaa hakeutumaan muihin töihin.
Vanhustyön vetovoimaa tulee Elorannan mukaan parantaa panostamalla henkilöstön hyvinvointiin, työn kehittämiseen ja vakituisiin työsuhteisiin sekä huolehtimalla ansiokehityksestä. Vain osaava, motivoitunut ja pysyvä henkilöstö saa aikaan laadukasta palvelua.
Erityisen tärkeää on osoittaa sekä laitos- että kotihoitoon riittävät resurssit, jotta henkilöstö voi tehdä työnsä hyvin ja vanhusten palvelutarpeita vastaavasti.
– On valtion velvollisuus varmistaa, että kuntien resurssit riittävät, Eloranta tähdentää.
Kysely: henkilöstöä liian vähän
Vanhuspalveluissa on nyt liian vähän väkeä, vahvistaa JHL:n tuore kysely alan ammattilaisille. Kysely tehtiin 13.-23. elokuuta ja siihen vastasi 580 JHL:n jäsentä. Heistä puolet on kotihoidon ja puolet laitoshoidon ammattilaisia.
Henkilöstön määrää asiakkaisiin nähden piti omassa työyhteisössään liian alhaisena yli 70 prosenttia vastanneista. Peräti 80 prosenttia arvioi, ettei voi antaa riittävästi aikaa kullekin asiakkaalle.
Vastaajilta pyydettiin mielipidettä parhaista keinoista edistää asiakkaiden hyvinvointia.
Eniten kannatusta sai palvelutarpeen mukainen mitoitus, jonka nimesi runsas viidennes vastaajista. Vajaa viidennes kannatti monipuolisen toiminnan järjestämistä asiakkaille. Miltei saman tuen sai se, että annetaan asiakkaiden noudattaa omaan elämäntapaansa ja –rytmiään. Sitovia henkilöstömitoituksia ympärivuorokautisessa laitoshoidossa piti parhaana keinona joka kymmenes vastaaja.
Oman työnsä koki mielenkiintoisena ja haastavana miltei jokainen, noin 85 prosenttia. Saman verran oli niitä, jotka kokivat asiakkaiden arvostavan heidän työtään. Työ tuotti myös iloa; joka päivä tai aika ajoin yli 90 prosentille vastaajista.