Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja Annika Lapintie korostaa, että vaikka vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta ensi vuonna voimaan tulevassa vanhuspalvelulaissa on kyse paljon muustakin. Lapintie pitää vanhushoitoon budjetissa luvattuja lisäresursseja merkittävinä.
– Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon, Lapintie kirjoittaa blogitekstissään perjantaina.
Hän toteaa, että vanhuspalvelulakia koskeva julkinen keskustelu on keskittynyt yhteen aiheeseen, laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen.
– Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun, hän kertaa tapahtumia.
– Mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin.
Tärkein huomaamatta
Lapintie arvioi, että lain merkitystä ei ole tajuttu.
– Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle, hän toteaa.
– Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.
Jos laki tulee nyt sovitussa muodossa voimaan ensi heinäkuussa jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.
– Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle, Lapintie sanoo.