Eero Virta ja Mauno Hasunen pyörittävät käsivoimin oikein tosissaan koneen kahta vauhtipyörää. Parin yrityksen jälkeen pakoputkesta kimpoaa ylös savupatsas. Yksisylinterisen, pitkäiskuisen moottorin jyske täyttää Forum Marinum merimuseon edustan aukion. Näytös on vaikuttava.
– Yhdeksän hevosvoimaa, mutta ei hyydy, Hasunen vakuuttaa. Koneen yksinkertaisuus kielii, että se toimisi ”maailman tappiin asti”.
Käyttäjät antavat koneelle öljyryyppyjä. Heidän päässään on vanhat ”Vega”-lippalakit. Virran vanhahtava asustus on niin täydellinen, että taskusta pilkottaa Työmies-aski. Tupakka huulessa hän kiskoo pyörää.
Yhdeksän hevosvoimaa, mutta ei hyydy
Kone on valmistunut J W Aaltosen moottoritehtaalta ilmeisesti sen toimiessa Raunistulan työväenkaupunginosassa 1920-luvulla. Tehtaan pääartikkeli oli venemoottorit.
Maamoottoreita käytettiin voimanantajina mm. puimakoneisiin, pärehöyliin ja sirkkeleihin.
– Usein koneen omisti maanviljelijöiden osuuskunta. Osuuskuntia on vieläkin olemassa, Hasunen tietää.
Tonnin painoinen kone löytyi raisiolaisen tilan kanalan perisiltä. Mäntä oli jämähtänyt kiinni sylinteriin. Tarvittiin asiantuntija-apua. Hornet-hävittäjiinkin osia valmistanut turkulainen Tumo Oy sai tehtäväkseen elvytellä vanhuksen sisäkalut kuntoon.
Turun Seudun Mobilistit yhdistyksen jäsenet saivat tehtäväkseen ”hienosäädön”. Hanikat ja putket oli heräteltävä henkiin. Polttoainetankkia ja jäähdytysjärjestelmää piti rakennella uusiksi.
Torikonsertissa parikymmentä jytisijää
Juha Kaitainen mobilistiyhdistyksestä arvioi, että sunnuntaina Kauppatorilla voi jytistä jopa 20 maamoottoria. Pääosassa ovat Turussa valmistetut moottorit.
Amanuenssi Jarmo Saarinen Forum Marinumista kertoo, että Turussa on toiminut noin kolmekymmentä vene- ja maamoottorien valmistajaa. Kaitainen arvioi alan pajoja olleen enemmänkin, koska pienten valmistajien olemassaolosta ei ole käytettävissä täysin kattavaa tietoa.
– Turussa on valmistettu moottoreita yli sata vuotta.Turku oli valmistajana tärkeämpi kuin Vaasa, Kaitainen sanoo.
Pisteenä iin päälle osaamisessa oli Kaitaisen mukaan Wärtsilä Dieselin edeltäjien perustaminen. Dieselmoottorien valmistus alkoi Turussa jo vuonna 1938.
Vuonna 2004 Wärtsilä ilmoitti Turun tehtaan tuotannon siirtyvän Italian Triesteen. Turun yksikön lippulaiva oli W46-moottori. Lopetusta vastustaneet työntekijät ja toimihenkilöt sanoivat mielenilmauksissaan, että italialaiset eivät pysty rakentamaan suomalaisten tekemää tuotetta.
Tehtaan pääluottamusmiehenä toiminut ja siirtovaiheessa Triestessä useaan otteeseen käynyt Seppo Leino arvelee, ettei Triestessä osata vieläkään tehdä kunnolla ”nelikutosia”.
Tehtaan entiset työntekijöiden W46-kerho on talkoovoimin merimuseon avustuksella pystyttänyt Forum Marinumiin näyttelyn, jossa pääosassa on työnteko. Esineistöstä huomiota herättävin lienee moottorin miehen mittainen kierokanki, joka kävisi taideteoksesta.