Petteri Orpon hallituksen nettosopeutus on jäämässä alle kolmasosaan sen bruttomääräisestä sopeutustavoitteesta, Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen arvio blogissa.
Hallitus mainostaa sopeuttaneensa taloutta noin 10 miljardilla eurolla. Kyyrösen mukaan tästä todellista on budjettiriihen päätösten jälkeen kolmisen miljardia.
Näilläkin luvuilla hallitus muuttaa radikaalisti julkisten menojen ja tulojen rakennetta Suomessa.
Vastoin EU-maiden yleistä talouskehitystä Suomen taantuma on jatkunut vuoden 2022 lopusta lähtien.
Ensinnäkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että vuosina 2024–2025 tehtävät sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisuutta 110 000 henkilöllä, joista 27 000 on lapsia. Vuonna 2026 hallitus tekee myös uusia leikkauksia työttömyysetuuksiin ja toimeentulotukeen.
Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan vuoden 2026 veromuutokset lisäävät eniten suurituloisimman kymmenyksen käytettävissä olevia tuloja ja supistavat pienituloisimman kymmenyksen tuloja. Se heikentää kotimaista kysyntää, koska pienituloiset kuluttavat ja suurituloiset vastaavasti säästävät suuremman osan tuloistaan.
Kyyrönen kirjoittaa pienituloisten toimeentulon heikentämisen kysyntävaikutuksen näkyvän jo Suomen taloudessa.
”Vastoin EU-maiden yleistä talouskehitystä Suomen taantuma on jatkunut vuoden 2022 lopusta lähtien. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä BKT:n volyymi supistui 0,4 prosenttia – yksityinen kulutus laski peräti 1,3 prosenttia eli heikko kulutuskysyntä jarruttaa kasvua nyt eniten”, blogissa todetaan.
Heikko kysyntä on syventänyt taantumaa, minkä vuoksi työttömyysasteen trendiluku nousi 10,0 prosenttiin ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen vuonna 2009 alkaneen trendisarjan historiassa.
Heikon kysynnän takia kaikki tutkimuslaitokset ovat myös alentaneet talousennusteitaan alkusyksyn aikana.
Verotuksessa on pelivaraa
Kyyrösen mukaan alkaa olla selvää, että Orpon hallituksen sopeutustoimet on kohdennettu ja ajoitettu huonosti. Kestävämpi keino luoda säästöjä olisi vahvistaa verotuksen progressiivisuutta.
Nyt veroaste laskee tulojakauman yläpäässä, koska suurituloiset saavat pääosin pääomatuloja, joita verotetaan kevyemmin kuin suuria ansiotuloja. Hallituksen päätökset ALVin korottamisesta ja suurituloisten verotuksen keventämisestä heikentävät suomalaisen verojärjestelmän progressiivisuutta entisestään.
Mikäli hallitus kiristäisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverosta sekä korottaisi Suomen yhteisöverokannan Norjan ja Tanskan tasolle (22 %), verotulot kasvaisivat vuonna 2027 noin 2,2 miljardilla eurolla nykyuraan verrattuna, Kyyrönen vertaa.
Tällöin voitaisiin myös perua suojaosien poistamisen kaltaisia kysyntää ja kasvua heikentäviä leikkauksia.
Lisäksi hallituksen kannattaisi pääekonomistin mielestä kehittää verojärjestelmää terveysperusteisempaan suuntaan. Valmisteverojen indeksointi ja laaja-alaisen terveysveron käyttöönotto lisäisivät verotuloja yhteensä noin 1,0–1,3 miljardilla eurolla.
uutiskirje 
