Keskustelu nuorten syrjäytymisestä on käynyt kuumana siitä lähtien kun presidentti Sauli Niinistön työryhmä esitteli ihan tavallisia asioita, joilla syrjäytymistä voidaan ehkäistä.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin kokoama Nuorista Suomessa -aineisto tuo faktapohjaa keskustelulle. Tilastoaineistosta käy ilmi, että valtaosa nuorista, 80 prosenttia, on tyytyväisiä elämäänsä ja terveydentilaansa.
Työn arvostus on korkeaa ja työpaikkaan sitoutuminen lisääntynyt. Tupakointi ja viikoittainen alkoholinkäyttö ovat vähentyneet.
Laskussa taas on tyytyväisyys etenkin taloudelliseen tilanteeseen. Osalla nuorista menee aiempaa huonommin.
– Taloudellisen taantuman ja muiden kriisien vaikutukset näkyvät ensimmäisinä herkimmissä ryhmissä, kuten lapsissa ja nuorissa, Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen sanoo.
Mannisen mukaan nyt on jo vahvoja merkkejä ylisukupolvisesta syrjäytymisestä ja köyhyyden periytymisestä.
Kouluissa vähän lääkäreitä
Tilastot osoittavat nuorten kasvavaksi ongelmaksi mielenterveyden. Vuonna 2011 nuoria siirtyi eläkkeelle mielenterveysongelmien takia enemmän kuin koskaan aiemmin, keskimäärin neljä nuorta päivässä.
Mielenterveysongelmien kohdalla kysymys on juuri niistä rakenteellisista asioista, joiden puutteesta Niinistön työryhmää on arvosteltu. Avun saamisessa on puutteita perusterveydenhuollosta alkaen. Esimerkiksi suosituksen mukainen määrä lääkäreitä on vain 4 prosentissa kouluista.
Allianssi kehottaa ottamaan signaalit nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä vakavasti. Vain huonosti voiviin ja heidän oireiluunsa ei kuitenkaan tule keskittyä, Manninen sanoo.
– Ennaltaehkäisevä nuorisotyö lisää kaikkien nuorten elämänhallintaa.
Hän muistuttaa myös, että korjaavat toimet tulevat aina kalliimmiksi kuin ennaltaehkäisevät.
Manninen tasoittelee Niinistön työryhmästä syntynyttä kiistaa. Sekä hallituksen lupaamaa nuorisotakuuta että presidentin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen esittämiä arkikeinoja tarvitaan.
– Ennen kaikkea nuorille itselleen on annettava valta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.