– Populismin levittäytyminen ei ole yhden puolueen monopoli, vaan se näyttää heijastuvan laajemminkin suomalaiseen puoluekenttään, totesi Rehn perjantaina Helsingissä
Myrskyn silmässä -teoksensa (Otava) julkistamistilaisuudessa Rehn toisti aikaisemmat näkemyksensä siitä, millaiseen kuvaan Suomesta hän on törmännyt muualla Euroopassa käytävässä poliittisessa keskustelussa. Suomen irtautumista eurosta on pidetty jopa jo varmana ja Suomen kolmen A:n luottoluokitus näyttää kääntyvän englannista suomeksi ilmaisuksi ”ei, ei, ei”.
Suomessa viime vuosina välillä kaikkialle hehkuneen populismin aalto voi Rehnin mielestä toimia kansakunnan tuskatilan kuumemittarina, jonka paljastamat oireet on syytä ottaa vakavasti. Sitä ei kuitenkaan pidä antaa viedä mukanaan.
Rehn tähdensi, ettei populismi ole sama asia kuin kansanvalta.
– Kansanvalta edellyttää poliittisilta johtajilta suunnan näyttämistä ja suunnan vetämistä, ei pelkästään jarrujen polkemista ja peräpeiliin katsomista. Se edellyttää keskustelun aloittamista ja näkemysten perustelemista, samoin kuin kansalaisten kuuntelemista ja aitoa vuoropuhelua näiden kanssa.
Kansanvallan luihin ja ytimiin kuuluu toimien ja eteenpäin katsovien vaihtoehtojen esittäminen, ei pelkästään ratkaisujen torjuminen. Rehn katsoikin populismin loppujen lopuksi olevan vain nihilismiä, jossa mikään ei ole mitään eikä asiallisilla asioilla ole väliä.
Ei kahta euroa
Suomen kaltaisella maalla ei Rehnin mielestä ole varaa sulkea silmiä ympäristön todellisuudelta.
Esimerkkinä tällaisesta ajattelusta komissaari toi esille ehdotuksen euron jakamisesta pohjoiseen ja eteläiseen euroon.
Suomelle, sen vientiteollisuudelle ja työpaikoille, kävisi näin tehtäessä huonosti. Pohjoinen euro revalvoituisi useita kymmeniä prosentteja eli sen arvo nousisi rajusti, mikä romuttaisi Suomen jo muutenkin heikentyneen kilpailukyvyn.
Rehn näkee euron selviytymisen kriisistä olevan Suomelle suuren luokan kansallinen kysymys. Euroalueella puolestaan on edessään totuuden hetki. Kyse ei ole pelkästään nykyisen kriisin ratkaisemisesta, vaan koko euroalueen olemassaolosta.
Rehnin mukaan pahin kriisi on EU:ssa ohi nyt kun viimeisimmästä, viime kesäkuun tilanteesta on päästy eteenpäin. Kriisistä selviytymisen suhteen hän sanoi olevansa tänään vähemmän pessimisti kuin kesäkuussa.
– Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että olisin optimisti, lisäsi Rehn.
Kolme ratkaisevaa tekijää
Kriisistä selviytymisessä talouskomissaari näkee kolme välttämättömyyttä.
Kaikkien jäsenvaltioiden, varsinkin haavoittuvien, markkinoiden paineessa olevien, tulee jatkaa julkisen talouden vakauttamista ja toteuttaa kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia. Yhtä välttämätöntä on mahdollistaa euroalueen yhteisillä toimilla se, että näillä haavoittuville maille annetaan aikaa ja tilaa toteuttaa uudistuksia. Kolmanneksi on välttämätöntä uudistaa euroalueen päätöksenteon perusta eli lujittaa talousliittoa ja vahvistaa sen kansanvaltaista hyväksyttävyyttä.
Rehn kertoi kaksi vuotta työstämänsä kirjan olevan väliraportti myrskyn silmästä ja pamfletti siitä, miten eurokriisistä päästään eteenpäin. Hän lähti kirjoitusurakkaan, koska katsoi tuoreen väliraportin olevan suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta arvokkaampi tänään kriisin keskellä kuin pönäkkä muistelmateos joskus vuosikymmenten kuluttua.