KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Keynesiläiset kokoavat voimansa

Kirjoittajan mielestä 1930-luvulla uusklassisen taloustieteen haastajan John Maynard Keynesin opit ovat uudessa nousussa neoliberaalin kauden jälkeen.

Kirjoittajan mielestä 1930-luvulla uusklassisen taloustieteen haastajan John Maynard Keynesin opit ovat uudessa nousussa neoliberaalin kauden jälkeen.

Peter Lodenius
8.12.2012 16.33
Fediverse-instanssi:

Pintaa syvemmältä

Onko neoliberaalisen talousopin voittokulku maailmalla hidastumassa? Tämä rahan, mutta ei kansan valtaan uskovan opin uskottavuus kärsi kovan kolauksen finanssikriisin kärjistyessä syksyllä 2008 – kriisihän osoitti kouriintuntuvasti mihin kaikkeen säätelemättömät rahamarkkinat pystyvät. Yhdysvalloista alkanut kriisi jatkuu nyt euroalueella toisenmuotoisena, mutta vieläkään neoliberaalit eivät myönnä, että heidän oppinsa perusteissa olisi mitään vikaa. Ei ehkä ihme, valtaapitävä eliitti on hyötynyt tämän opin mukaisesta politiikasta, rikkaat ovat rikastuneet entisestään.

Nyt keynesiläiset ovat kuitenkin kokoamassa voimansa toisenlaisen politiikan taakse. Viimeinen merkki tästä tuli maanantaina yllättävältä ilmansuunnalta, kun kaksi yhdysvaltalaista professoria Kalevi Sorsa -säätiön ja SAK:n seminaarissa vetosivat toisenlaisen politiikan puolesta. Tässä täystyöllisyys ja tasaisempi tulonjako ovat keskeiset tavoitteet ja suhdanteita tasoittava talouspolitiikka väline.

Siinähän ei ole mitään erikoista, tätä politiikkaa harjoitettiin menestyksellä Euroopassa, kunnes Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin uusi linja, Milton Friedmanin perustelemana, 1970–80-luvun vaihteessa teki siitä lopun. Uutta ja merkillepantavaa sen sijaan oli ajatus Euroopan laajuisesta solidaarisuudesta, joka mahdollistaisi eurokriisin jälkeisen jälleenrakennustyön. Myös kreikkalaisia on pidettävä ihmisinä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Seurauksena saattaa olla samanlainen katkera hajoamisprosessi kuin entisessä Jugoslaviassa.

Teksasin yliopiston professori James K. Galbraith vertasi seminaarissa Euroopan tilannetta Yhdysvaltain suuren laman jälkeiseen tilanteeseen 1930-luvulla. Etelävaltiot olivat sisällissodan häviön jälkeen kehittyneet hitaammin kuin muu maa ja tämän vuoksi lama oli niille kovempi isku.

Presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelma 1933 oli siksi erikoisen tärkeä etelävaltioille. Täystyöllisyyteen pyrittiin koko maassa, suurten ja pienten projektien avulla. Minimipalkka säädettiin. Sosiaaliturva rakennettiin samoin koko maahan ja tämä merkitsi etelälle aimo harppausta eteenpäin. Galbraith painotti ohjelman kokonaisvaltaisuutta: mukana oli myös esimerkiksi kirjailijoita ja taiteilijoita. Itse asiassahan ulkomaailman muisti näistä vuosista perustuu suurelta osin valokuvaajien työhön.

Tämä voisi olla myös Euroopalle sopiva malli. Pulaan joutuneisiin kreikkalaisiin on suhtauduttu rasistisesti ja alentuvasti ja heistä on yritetty puristaa viimeiset mehut. Pohjoisen Euroopan rikkaat eivät halua luopua monestakaan sentistä Välimerenmaiden ahdinkoon joutuneiden pikkuserkkujen auttamiseksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kreikkalaisten enemmistöllä ole mahdollisuutta normaaliin elämään vuosikymmeniin. Parempaa olisi Galbraithin mielestä pyrkiä New Deal -tyyppiseen yhteisölliseen ratkaisuun, jolla turvattaisiin myös Etelän mukanaolo tulevaisuuden Euroopassa.

Jos tilanne sen sijaan kärjistyy entisestään, seurauksena saattaa olla samanlainen katkera hajoamisprosessi kuin entisessä Jugoslaviassa, James Galbraith varoitti. Hän totesi seuranneensa läheltä tätä prosessia, koska hänen veljensä siihen aikaan oli Yhdysvaltain Kroatian suurlähettiläs.

(Itse kuuntelin syksyllä 1995 yleiseurooppalaisen kansalaisjärjestön Helsinki Citizens’ Assemblyn suurkokouksessa Bosnian Tuzlassa Peter Galbraithin kertomusta, kuinka hän oli saattanut Kroatian serbien pakoretkeä Serbian puolelle suojatakseen arvovallallaan näitä tuhansia ihmisiä kroaattien hyökkäyksiltä. Sodassa, jossa ei juuri ollut sankareita, hän oli sellainen.)

Jugoslavian hajoaminen aiheutui juuri maan pohjois- ja eteläosien suurista kehityseroista. James Galbraithin varoitus ei ole niin mieletön, kuin miltä se ehkä kuulostaa.

New Dealin tapainen suuri satsaus, niin toivottava kuin se olisikin, ei kuitenkaan ole mahdollinen Euroopassa, sekä poliittisista että rakenteellisista syistä. EU on jo ajat sitten siirtynyt neoliberaaleille linjoille eikä sillä ole yhteistä sosiaalipolitiikkaa. Tietyt tutkijat kannattavat ratkaisuksi EU:n kriisiin siirtymistä liittovaltion suuntaan, jolloin yhteinen sosiaalipolitiikka ja yhteinen minimipalkka mahdollistuisivat.

Tätä James Galbraithkin haluaisi. Hän myöntää, että sopivien rakenteiden kehittäminen vaatisi pitkäaikaista ja sitkeää työtä, mutta pitää sitä välttämättömänä. Hän tähdentää myös, että New Dealin tapaisen järjestelyn täytyy syntyä yhteisön rikkaampien ja menestyksellisempien osien piirissä.

James on vielä paljon tunnetumman kansantaloustieteilijän John Kenneth Galbraithin poika ja on jatkanut hänen työtään myös yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän toivoo presidentti Obamalta paljon aktiivisempaa ja keynesiläisempää politiikkaa. Hän arvostelee meilläkin näkyviä pyrkimyksiä muodostaa työttömien reserviä, jotta työnantajilla olisi varaa mistä valita. Tämän vuoksi hän nykytilanteessa, jossa on liian vähän avoimia työpaikkoja, haluaisi ainakin tilapäisesti alentaa eläkeikää, eikä korottaa sitä. Jotta kulutuskyky kasvaisi, hän haluaisi nostaa vähimmäispalkkaa roimasti.

Kaiken kaikkiaan vasemmistolainen keskustelija, jollaista tämän maan kataiset, apuset ja pentikäiset eivät halua meille käymään turhan usein.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Perhe Kolumbian Amazonian alueella. Laiton kullankaivuu sekä huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat levinneet Amazoniaan voimakkaiden rikollisjärjestöjen myötä. Ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa paikallisyhteisöille ja ympäristölle.

Rikollisjärjestöt uhkaavat Amazonin sademetsää ja sen asukkaita

Arkistokuvassa afrokuubalaisia naisia puolustamassa oikeuksiaan. Afrikasta orjiksi tuotujen ihmisten jälkeläiset ovat erityisen merkittävä väestöryhmä maissa, joihin tuotiin paljon orjia siirtomaa-aikana. Suurimmat afroväestöt sijaitsevat Brasiliassa, Kolumbiassa, Venezuelassa sekä Karibian maissa. Meksikossa afrotaustainen väestö elää pääasiassa etelä- ja itäosien rannikkoalueilla.

Afromeksikolaisten oikeudet tunnustettiin, mutta se ei lopettanut rakenteellista rasismia

Nicaragualaiset naiset tarjoavat kotimaansa ruokaa siirtolaistapahtumassa San Joséssa Costa Ricassa vuonna 2023.

Maanpakoon ajetut naiset kantavat moninkertaisen taakan Keski-Amerikassa

Uusimmat

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
03

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026

Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan

22.06.2026

Lakialoite: Lapsilisää täysi-ikäisyyteen asti

22.06.2026

Näköalattomuutta, talouskuria ja lähipalveluiden katoamista – ei ole ihme, ettei vihreä siirtymä kaikille maistu

22.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset